Suomen YK-liiton vuosikokouksen yhteydessä 26.4.2007 järjestettiin seminaari vuosituhattavoitteista. Vuonna 2000 YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät vuosituhatjulistuksen, joka sisältää kahdeksan maailmaa koskevaa kehitystavoitetta. Keskeisin ajatus on äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Vuonna 2007 ollaan tavoitteiden osalta ajallisesti puolivälissä, mutta tulosten suhteen vasta reilusti alle puolimatkassa.
Syksyllä 2005 käynnistetyn YK:n uudistusohjelman, ns. YK-reformin perustana on turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien kolmiyhteys. YK-järjestelmää lähdettiin uudistamaan siten, että se tukisi vuosituhatjulistuksen päämäärien toteuttamista mahdollisimman tehokkaasti. Turvallisuutta ei voi olla ilman kehitystä, kehitystä ei voi olla ilman turvallisuutta, eikä kumpaakaan edellä mainittua ilman ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tasapainon löytäminen institutionaalisten uudistusten ja laajan turvallisuuden kysymysten välillä on haasteellista.
Seminaarissa puhunut YK:n kehitysohjelman UNDP:n Pohjoismaiden toimiston johtaja Jakob Simonsen korosti puheenvuorossaan, että saavutetut tulokset ovat toki merkkejä positiivisesta kehityksestä, mutta lisäpanostuksia tarvitaan edelleen. "Kansalaisyhteiskunnasta nouseva poliittinen paine on erittäin tärkeää, jotta esimerkiksi EU:n yhteinen BKT-tavoite 0,7 % tulee toteutetuksi kansallisesti." Vuosituhatkampanjalla sellaisenaan on ollut valtava poliittinen merkitys, ja tavoitteista puhuttaessa tulee korostaa yhteistä prosessia, jossa paikallinen omistajuus on avun vastaanottajamaissa. Länsimaat tukevat kehitysprosessia, mutta ne eivät voi toteuttaa sitä kehittyvien maiden puolesta.
Suurlähettiläs Päivi Luostarinen pohti puheenvuorossaan sitä, miten Suomi ja kansainvälinen yhteisö voisivat tukea vuosituhattavoitteiden toteutumista. Keskeistä olisi saattaa YK-reformi loppuun hyvässä yhteisymmärryksessä ja muistaa, että vuosituhattavoitteet ovat yhteinen prosessi, jossa molemminpuolinen sitoutuminen on tärkeää. Luostarisen mukaan edellisen pääsihteerin Kofi Annanin esiintuoma käsitys laajasta turvallisuudesta YK:n uudistamisen taustalla on merkittävä. Hän nosti esiin lisäksi ennakkotiedon, jonka mukaan vuonna 2006 Suomi olisi saavuttanut kehitysyhteistyömäärärahoissaan 0,39 % tason. Rahoituksen määrän lisäksi myös avun laadusta on huolehdittava.
Paneelikeskustelussa pohdittiin haasteina vuosituhattavoitteiden näkyvyyttä ja kehityksen monimuotoisuutta. Kansanedustaja Kimmo Kiljusen puheenvuoroissa korostettiin sitoutumuksen ja uskottavuuden merkitystä. Kaikki Pohjoismaat, Suomi mukaanlukien, asettivat jo 1970-luvulla 0,7 % BKT-osuuden tavoitteekseen. Muut Pohjoismaat ovat tavoitteen saavuttaneet, mutta Suomi on 1990-luvun alun poikkeustilaa lukuunottamatta selkeästi tavoitteesta jäljessä.
YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukko kertoi vuosituhattavoitteiden toteutumisen haasteista Afganistanissa. Maa on asettanut itselleen yhdeksännen tavoitteen, turvallisuuden takaamisen. "Kapasiteetin rakentaminen tähän maahan tulee viemään todella pitkään, kun esimerkiksi lukutaitoprosentti maassa on alle 30 %. Turvallisuus on maan keskeisin haaste kehityksen näkökulmasta. Myös mielikuvatasolla olisi paljon parannettavaa: meidän uutisiimme pääsevät ainoastaan pommiräjähdykset."
Ulkomaantoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Juha Kulmanen totesi, että median ei ole helppo kertoa vuosituhattavoitteiden kaltaisista asioista julkisuudessa. Ihmisten, tai yhä useammin asiakkaiden, kiinnostuksen kohteet tuntuvat tutkimustenkin mukaan olevan usein muualla. Hän peräänkuuluttikin painetta tilanteen muuttamiseksi sekä kansalaisilta että järjestöiltä. Väestöliiton kehitysyhteistyön koordinaattori Hilkka Vuorenmaa totesi, että Suomessa kehitysyhteistyötä ei vain arvosteta tarpeeksi, siksi siitä ei puhuta mediassa. Tilanne Suomessa on erilainen verrattuna muihin Pohjoismaihin, koska ne ovat rahoittajina aivan eri mittaluokassa.
------------------
Vuosikokous hyväksyi kannanoton koulutuksen nostamisesta Suomen kehitysyhteistyön keskiöön. "Koulutus on tehokkaimpia keinoja vähentää köyhyyttä, ja tavoitteessa yleisestä perusopetuksesta onkin edistytty merkittävämmin kuin useimmissa muissa vuosituhattavoitteissa", sanoo YK-liiton puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.
Syksyllä 2005 käynnistetyn YK:n uudistusohjelman, ns. YK-reformin perustana on turvallisuuden, kehityksen ja ihmisoikeuksien kolmiyhteys. YK-järjestelmää lähdettiin uudistamaan siten, että se tukisi vuosituhatjulistuken päämäärien toteuttamista mahdollisimman tehokkaasti.
YK:ta uudistettaessa on pidettävä huolta siitä, että maailman ainoa, aidosti universaali kansainvälinen järjestö säilyttää toimintakykynsä.
- YK-reformi tulee viedä kokonaisuudessaan läpi mahdollisimman pikaisesti.
- Koko järjestön toiminnan tehostaminen on keskeistä, mutta johdonmukaisuutta tulee lisätä erityisesti maatasolla.
- Kansalaisyhteiskunnan vaikuttamismahdollisuudet tulee turvata osana reformia.