Suomen YK-liiton syyskokouksen yhteydessä tiistaina 4.12. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa Suomen YK-politiikan asiantuntijat pohtivat syitä sille, miksi Suomi ei menestynyt lokakuisessa turvallisuusneuvostoäänestyksessä ja esittivät näkemyksiään siitä, miten Suomen YK-politiikkaa kannattaisi jatkossa kehittää. Keskustelijoina olivat Tampereen Rauhantutkimuslaitoksen emeritustutkija Unto Vesa, kansanedustaja Pekka Haavisto, Suomen edellinen YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen ja Ulkopoliittisen Instituutin emeritustutkija Raimo Lintonen. Keskustelun puheenjohtajana toimi YK-liiton varapuheenjohtaja Johanna Kentala-Lehtonen.
Unto Vesan mukaan ei ole yhtä selkeää syytä sille, miksi Suomi hävisi vaalit, kun taas Australian ja Luxembourgin äänestämiselle oli hyviä syitä. Australia teki erittäin pitkän ja kalliin kampanjan ja oli länsiryhmän ainoa EU-maiden ulkopuolinen ehdokas. Luxembourg käytti edukseen sitä, että ei ole ollut ennen turvaneuvostossa, vaikka on yksi YK:n perustajajäsenistä.
Kirsti Lintonen nosti kampanjan epäonnistumisen ehkä suurimmaksi syyksi Suomen vähäisen edustuksen maailmalla - Suomen osallistuminen YK:n rauhanturvaoperaatioihin on viime vuosina ollut vähäistä, ja konsulaatteja on hyvin vähän Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hän painotti myös, että Suomelle olisi avautunut paljon enemmän ovia, jos se olisi täyttänyt 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen.
Pekka Haaviston mielestä itsesäälianalyysejä hyödyllisempää olisi teettää ulkomaisen asiantuntijatahon selvitys siitä, millä edellytyksillä turvallisuusneuvostoon on nykyään oikeasti mahdollista päästä. Tämä hyödyttäisi jatkossa myös muita Pohjoismaita. Lisäksi Suomen kannattaisi harjoittaa paljon nykyistä enemmän kevytrakenteista "läppäriedustautumista" ja siten lisätä kontaktipintaansa maailmalla. Haavisto uskoi, että kehitysyhteistyön jatkuvan keskittämisen sijaan pienilläkin projekteilla on merkitystä ja niillä saataisiin paljon näkyvyyttä maailmalla. Haavisto piti esimerkiksi suomalaista koulutusosaamista valttina, jota voitaisiin jatkossa hyödyntää paljon nykyistä tehokkaammin.
Raimo Lintonen painotti erilaisten ystävä- ja kontaktiryhmien ja maaryhmittymien tärkeyttä päätöksenteon taustafoorumeina ja totesi, että Suomi ei toistaiseksi ole niissä kovin kattavasti mukana.