Yksi YK:n perustehtävistä on edistää ihmisoikeuksien toteutumista kaikkialla maailmassa.
YK on kuitenkin myös aika ajoin epäonnistunut estämään vakavia ihmisoikeusrikkomuksia, esimerkiksi vaalien yhteydessä. Tämän vuoksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon on lanseerannut Human Rights Up Front -aloitteen, jonka tavoitteena on saada eri YK-toimijat työskentelemään yhdessä ja koordinoidusti ihmisoikeusrikkomusten välttämiseksi.
Human Rights Up Front -aloite lähti liikkeelle Sri Lankan sisällissodasta ja YK:n toiminnasta sen aikana, erityisesti sodan viimeisinä kuukausina. YK:n toiminnasta raporttia tehneet havaitsivat, että Sri Lankassa oli tapahtunut ihmisoikeusrikkomuksia siitä huolimatta, että maassa oli läsnä YK-järjestelmään kuuluvia toimijoita. Syyksi tähän raportti katsoi systeemisen epäonnistumisen (systemic failure), jota ei voitu langettaa minkään yksittäisen toimijan syyksi. YK-toimijat olivat Sri Lankassa toisistaan erillisiä ja ajoivat ajoittain jopa keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Sri Lankan tilanteessa myös taustalla olevien poliittisten kriisien todellisiin syihin ei päästy puuttumaan.
Suomen YK-liiton ja UNDP:n Pohjoismaiden toimiston Suomen osaston vieraana maanantaina käynyt YK:n ihmisoikeusvirkailija Ben Majekodunmi painotti, ettei Sri Lanka ole ainoa tapaus, mutta se toimi eräänlaisena katalysaattorina Human Rights Up Front -aloitteelle. Majekodunmi kuvailee aloitetta ”epätäydellisenä, mutta aloitteena, joka todella tähtää systeemiseen muutokseen”.
Enemmän kuin ihmisoikeusaloite
Human Rights Up Front ei nimestään huolimatta ole vain ihmisoikeusaloite, vaan ajattelutavan muutos, jonka avulla YK:n eri toimijat voivat puuttua eri maissa näkyvissä oleviin uhkiin ennen kuin ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu.
Majekodunmi kuvaa aloitetta kolmitasoiseksi: Tarvitaan operationaalisia muutoksia, kulttuurillisia muutoksia ja poliittisia muutoksia. Konkreettisimmillaan aloite on tuonut operationaalisen muutoksen YK-toimijoiden arkeen: Kaikki YK-henkilökuntaan kuuluvat tekevät ensimmäistä kertaa ikinä verkkopohjaisen ihmisoikeuskoulutuksen. Lisäksi merkittävämpänä uudistuksena perustettiin kaksitasoinen foorumi, joista alemman tason foorumia kutsutaan nimellä Regional Quoterly Rewiew. Foorumissa alueen eri YK-toiminnot käyvät läpi kaikki alueen maat ylisektoriaalisesti. Näissä kolmen kuukauden välein käydyissä tapaamisissa kuka tahansa voi nostaa esiin havaitsemansa huolen alueen maan tilanteesta. Huolet voivat koskea ihmisoikeuksien lisäksi myös turvallisuutta tai kehitystä. Mikäli uhka on suuri, koolle kutsutaan myös ylemmän tason foorumi, jota kutsutaan Senior Action Groupiksi.
Kulttuurillisesti muutoksen tekeminen on operationaalisia muutoksia hitaampaa. Pohjimmiltaan aloitteessa on kuitenkin kyse siitä, että eri YK-toimijat työskentelisivät yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Ennen samassa maassa työskentelevät YK-toimijat eivät välttämättä olleet kovinkaan hyvin perillä toistensa tekemisistä. Poliittisen muutoksen aikaansaaminen taas on mahdollista vain kulttuurillisen ja operationaalisen muutoksen avulla. Majekodunmi painottikin, että YK:n pitää pystyä puuttumaan myös poliittisesti arkoihin tilanteisiin.
Uudistuminen hidasta, mutta etenee silti
YK:n kaltaista järjestelmää ei ole suuren kokonsa vuoksi helppo muuttaa. Majekodunmi myönsikin, ettei Human Rights Up Front -aloite ole edistynyt niin nopeasti kuin hän olisi toivonut. Aloite lanseerattiin jo vuonna 2013, mutta se kärsii edelleen aika ajoin toimeenpanon kankeuksista.
Toimintakulttuurin muuttaminen on hidasta, ja etenee eri tahtiin eri konteksteissa. Majekodunmin mukaan aloite on kuitenkin jo nyt muuttanut monia toimintatapoja ja tuonut eri YK-toimijoita mielekkäällä tavalla yhteen ihmisoikeuksien äärelle.
Ks. lisätietoja Human Rights Up Front aloitteesta (englanniksi)
ja YK:n sisäinen raportti Sri Lankan sisällissodan aikaisista tapahtumista (englanniksi)
Video Human Right Up Frontista. (Kesto 15 min)