YK:n yhteydessä toimivat kokoukset ja työryhmät käsittelevät tulevia kehitystavoitteita monella eri tasolla, kokoonpanolla ja lukuisista eri temaattisista lähtökohdista. Pallonkutistajien huoleenaiheena olevien valtamerien kannalta merkittävin neuvottelukehys on ollut Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) pohjaehdotusta työstävät, jäsenmaavetoiset avoimet työryhmät (Open Working Group, OWG).
Kansainvälisen kestävän kehityksen instituutin IISD:n arvion mukaan OWG-prosessista on tehnyt merkittävän se, että osanottajamäärien kasvaessa ja uusien sidosryhmien kiinnostuksen myötä temaattisista keskusteluista on syntynyt kestävän kehityksen muuttuvan toimintaympäristön huomioiva prosessi. Perinteisesti eräänlaisen "ympäristöpilarin" alaisuudessa käsiteltyjä teemoja, myös merien ekosysteemeitä, käsitellään nyt kokonaisvaltaisemmin ja huomioiden niiden taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Agendaa suunniteltaessa on tullut selväksi, että kestävän kehityksen piirissä todetut haasteet ovat rinnakkaisvaikutuksia täynnä, eikä perinteinen sektoriajattelu ole enää osa parasta mahdollista kehityspolitiikkaa.
Terveet valtameret edistävät myös muita kehitysteemoja
3.-7. helmikuuta järjestetty kahdeksas ja viimeinen temaattinen OWG-tapaaminen New Yorkissa käsitteli biodiversiteettiä ja metsiä sekä valtameriä, jonka myötä eräänlainen diagnostinen työ on siis tullut viimeisteltyä. Temaattiset keskustelut ovat tuottaneet rakennusainetta työryhmälle, jotta se voi tuoda YK:n yleiskokouksen eteen parhaan mahdollinen ehdotuksen tulevista tavoitteista.
OWG8-kokouksen agenda tosin oli kaikkea muuta kuin yksioikoinen - mukana edellämainittujen tavoitteiden lisäksi käsittelylistalla oli niin sosiaalinen ja sukupuolien tasa-arvo, konfliktien ehkäisy, rauhanrakentaminen konfliktien jälkeen kuin hallinnon laillisuusperiaatekin. Kokous pystyi lopulta omistamaan vain kaksi päivää ympäristöteemoille, mutta niiden aikana ehdittiin kuulla silti kahta pääpuhujaa ja kuutta panelistia, unohtamatta myöskään aloituspäivän aamun valtameriteemaisen sidosryhmätapaamisen ohjelmistoa.
OWG8-kokous seuraa Sylvia Earlen esitystä. Kuva: IISD
Oregonin osavaltioyliopiston eläintieteen professori Jane Lubchenkon mukaan merien vastustuskykyä ja terveyttä tukeva kehitystavoitteet aikaansaisivat suoranaisvaikutuksia muun muassa ruokaturvan, katastrofiriskien ennaltaehkäisyn, ilmastosäätelyn, hallinnon ja yleisesti terveyden piirissä, ja hän vaatiikin siksi merien terveyden, tuottoisuuden ja vastustuskyvyn erillistavoitetta.
National Geographicin meritieteilijä Sylvia Earle taas korosti merien terveyden ja kalakantojen elinvoimaisuuden merkitystä kyöhyyden kitkemisessä. Köyhyyttä vastaan taisteltaessa tulisi hänen mukaansa puuttua vanhentuneeseen arvomaailmaan, jonka mukaan kalalla on arvoa vain ihmisen lautasella, ja tunnustaa myös terveissä merissä kuhisevan elämän arvo.
Pääpuhujat kohdistivat siis huomiota ympäristöpilarin ulkopuolisiin hyötyihin, joita merelliset ekosysteemit tervehtyessään ja sellaisina pysyessään voisivat mahdollistaa.
Työskentely muuttumassa tiedon keräämisestä päätösten tuottamiseen
Todellinen tavoitteiden rakentaminen aloitetaan neuvottelupöydissä vasta nyt, yli vuoden kestäneen konsultaatioprosessin jälkeen. Työryhmän tehtävät muuttuvat hyvin perustavanlaatuisesti, koska se keskittyy vastedes tiedon syöttämisen ja keräämisen sijasta (input) sen tuottamiseen (output) kehitystavoite-ehdotuksensa myötä. Seuraavien kokousten neuvottelupöydissä kaikki tähän asti käsitellyt teemat joutuisivat aikaisemmasta poikkeavan tarkastelun ja paineen alle.
3.-5. maaliskuuta kokoontuneen OWG9-kokouksen lausunnot antavat ymmärtää, että viestit meriteemojen synergiamahdollisuuksista eivät olleet jääneet huomiotta. Työryhmän puheenjohtajat huomioivat temaattisessa yhteenvedossaan, että asiantuntijat olivat toivoneet tavoitteiden huomioivan kansainväliset ympäristösopimukset ja vapaaehtoiset instrumentit tavoitteita päätettäessä, jotta ne voisivat toimia jo valmiiden mekanismien tukena. Huomiota sai myös OWG8:n viesti siitä, että kehitystavoitteiden tulisi hidastaa luonnon monimuotoisuuden katoamista ja kääntää tuo trendi parempaan suuntaan. Tämän suunnanmuutoksen tarpeellisuuden hyväksymisen myötä kohdataan samalla merellistä biodiversiteettiä uhkaavien tekijöiden koko kirjo, jonka painolasti on ajanut sen jo romahtamisen partaalle.
Syitä romahdukselle voidaan luetella monia: merijäte ja saastuttaminen avomerellä ja rannikolla, ilmastonmuutoksen aikaansaama merenpinnan nousu, hiilidioksidipäästöistä johtuva merien happamoituminen, kestämätön kalastus sekä siihen liittyvät laittomuudet, haitallisten kalastustekniikoiden vaikutukset kalakantoihin sekä kaikkia näitä kestämättömiä ilmiöitä taustalla edesauttavat tukitoimet. Meret, valtameret ja meriresurssit päätyivät myös puheenjohtajien esittämien yhdeksäntoista "fokus-alueiden" joukkoon.
Vaatimukset erillistavoitteistakaan eivät tosin ole vaienneet OWG8:n tarjoaman esittelyn jälkeen. Kansalaisyhteiskunnan, alkuperäiskansojen sekä nais-, lapsi- ja nuorisosidosryhmien edustajana OWG9:ssä puhunut Noelene Nabulivou muistutti päätöksentekijöitä vielä kerran siitä, että merellinen kiertokulun merkitystä vedensaatavuuden, ilmaston, jäätiköiden ja planetaaristen rajojemmekin taustalla ei voida aliarvioida. Tavoitteita luotaessa tulisikin siksi kantaa huolta valtamerialueiden tilasta kaikkien kehitystavoitteiden ja niiden osapäämäärien yhteydessä. Valtamerien aikaansaamaa hyvinvointia ja resursseja ihmiskunnalle on korostettu merellisen tematiikan yhteydessä merkittävästi, ja siksi tuo samainen näkökulma tulee myös tuoda näkyville kautta linjan muiden teemojen yhteydessä.
Vaikka tähän asti tiedonkeruuprosessin aikana on vallinnut hyväntahtoisen rinnakkaisvaikutusten tunnustamisen ilmapiiri, on nyt sen sijaan edessä sellaisen työskentelyn aika, jossa konsensus-halu ei voi enää määritellä keskusteluita. Kehitystavoitteiden menestyksen kannalta edessä on myös vaikeita päätöksiä tematiikkaa harventaessa ja tiivistettäessä. Pystytäänkö kansalaisyhteiskunnan, jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien tuottama pääoma nyt myös siirtämään rajattuun kehykseen ilman, että mitään tärkeää jää paitsioon? Ottavatko Kestävän kehityksen tavoitteet huomioon myös valtameriemme huono tilan ja tarpeen niiden elvyttämiseen ja ylläpitämiseen? Vain aika näyttää.
Lähteet:
Summary of the Eight Session of the UNGA OWG on SDG's (IISD)
Avoimen työryhmän puheenjohtajien kehitysraportti OWG:istä (OWG)
Noelene Nabulivoun puhe OWG9-työryhmässä (YK:n kestävän kehityksen kotisivut)
Lue lisää YK:n kehitystavoitteista YK.fi-tietopankista
Teksti: Tatu Virta