"Edessämme on eräs vuosisadan suurimpia haasteita: yli 40 miljoonaa ihmistä on joutunut lähtemään kotoaan ja asuinseudultaan väkivallan ja vainon vuoksi. Tulevaisuudessa tämä luku oletettavasti nousee, kun ihmiset pakenevat ympäristön tuhoja tai etsivät selviytyäkseen parempaa toimeentuloa. Monet heistä pakenevat väkivallan ja vainon repimistä valtioista, mutta suurimman osan taustalla vaikuttavat kaikki edellä mainitut syyt ja niiden yhdistelmät.
Viime päivät olen viettänyt Sudanissa, jossa tällä hetkellä on yksi suurimpia pakolaisongelmia maailmassa. Täällä olen nähnyt pakkosiirtolaisuuden karun todellisuuden, kuten myös joitain sen ratkaisuja.
Toiveet siitä, että globalisaatio toisi tasaista kasvua kaikille, eivät ole täyttyneet. Kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on kasvanut ja se on aiheuttanut uudenlaista rikollisuutta, kuten ihmissalakuljetus. Ilmastonmuutos ja ympäristön heikkeneminen ovat monien luonnonkatastrofien taustalla. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat moninaisia ja varmasti tulevat lisäämään pakolaisuutta, kun olosuhteet elämiseen heikkenevät tietyillä alueilla.
Ihmiset pakenevat myös sotaa ja vainoa. Vaikka konfliktien merkkejä on ollut ilmassa, on kansainvälinen yhteisö ollut liian usein voimaton estämään ne. Konfliktien ehkäisyn tulisi olla pääosassa; se on mahdollista sekä tehokkaampaa ja edullisempaa kuin tuhojen korjaaminen. Ehkäisyyn tarvitaan kuitenkin viisautta, poliittisia ja diplomaattisia ponnisteluja sekä sitoutumista konfliktien syiden poistamiseen - niin taloudellisten kuin sosiaalistenkin.
Sudanin Darfur on hyvä esimerkki konfliktien monimutkaisuudesta. Konfliktilla on siellä poliittiset juuret, mutta lisäjännitteitä tuo perinteisten paimentajien ja maanviljelijöiden kilpailu resursseista, etenkin vedestä. Kun tähän lisätään vielä poliittiset kiistat, ovat seuraukset räjähtäviä.
Konfliktit aiheuttavat tuhoisia jälkiä ja seuraukset voivat olla pitkäaikaisia niistä kärsiville ihmisille. Kuten kaikki vainoa ja väkivaltaa paenneet ihmiset, myös Etelä-Sudanin asukkaat toivovat - epävarmuudesta ja vastoinkäymisistä huolimatta - voivansa palata koteihinsa. Olin mukana, kun eteläisen Sudanin pakolaisia palasi Ugandasta asuinalueilleen aloittaakseen elämänsä uudelleenrakentamisen. Näin omin silmin, kuinka tärkeää on auttaa ihmisiä saamaan takaisin elämä, jonka he ovat joutuneet jättämään.
On kuitenkin muistettava, että ongelmat eivät pääty kotiin palaamiseen. Noin 50 prosentissa konfliktialueista väkivaltaisuudet leimahtavat uudelleen. Helppoja vastauksia pakolais- ja konfliktiongelmaan ei ole. Kansainvälisen yhteisön on pakolaisuuden syitä pohtiessaan otettava enemmän huomioon väkivallasta ja vainosta kärsivien suojeleminen ja pyrkiä turvaamaan heidän mahdollisuutensa myös inhimilliseen tulevaisuuteen."
António Guterres on johtanut YK:n Genevessä sijaitsevaa pakolaisasiain valtuutetun toimistoa (UNCHR) vuodesta 2005 ja on sitä ennen toiminut Portugalin pääministerinä.