UNOPS (UN Office for Project Services) on vuonna 1994 perustettu YK:n hankepalveluiden toimisto, joka tarjoaa tukipalveluja YK:lle, YK:n jäsenvaltioille ja muille toimijoille hankkeiden hallinnoinnissa, hankinnoissa ja kestävän infrastruktuurin rakentamisessa. UNOPSin toiminta kattaa eri sektoreita, kuten kehitysyhteistyön, humanitäärisen avun ja rauhanturvaamisen.
UNOPSin toiminta poikkeaa muista YK-järjestöistä rahoituksen suhteen, sillä se ei perustu jäsenvaltioiden maksamiin vuosittaisiin jäsenmaksuihin tai vapaaehtoisrahoitukseen, vaan sen on tarkoitus rahoittaa itse toimintansa projekteista saamillaan tuotoilla.
UNOPS avasi loppuvuodesta 2019 Helsinkiin toimiston, joka vastaa UNOPS:n sosiaalisen vaikuttavuussijoittamisen toteuttamisesta (Social Impact Investing Initiative, S3i). Vaikuttavuussijoittamisella tarkoitetaan investointeja, joilla pyritään saamaan aikaan huomattavia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. S3i -ohjelman tarkoituksena oli kanavoida yksityisen sektorin investointeja kestäviin infrastruktuurihankkeisiin kehitysmaissa ja sitä kautta tukea kohtuuhintaista asuntorakentamista ja uusiutuvan energian hankkeita 63 miljoonalla dollarilla Antigua ja Barbudassa, Intiassa, Ghanassa, Keniassa, Meksikossa ja Pakistanissa.
YK:n sisäisen tutkinnan kohteena ovat olleet erityisesti hankkeet, joissa piti rakentaa 1,3 miljoonaa edullista asuntoa kehitysmaihin. Yhtään asuntoa ei ole vielä rakennettu ja nyt YK yrittää periä projekteihin sijoitettuja rahoja takaisin lakiteitse. Suomen toimintaa johtanut Vitaly Vanshelboim on hyllytettynä sisäisen tutkinnan vuoksi ja hänen esihenkilönsä, kyseisen YK-järjestön pääjohtaja Grete Farumo, erosi toukokuussa. Yle on ansiokkaasti selvittänyt jutun taustoja ja lisää niistä voi lukea Ylen verkkosivujen uutisesta.
Suomi rahoitti S3i –ohjelman toimiston peruskuluja 10 miljoonalla eurolla ennen kuin väärinkäytösepäilyt paljastuivat. Suomen rahoituksen osalta ei epäillä väärinkäytöksiä, mutta Suomi harkitsee omia oikeustoimia UNOPSia vastaan. Suomi on lisäksi keskeyttänyt kaikkien YK-järjestöjen rahoituksen kunnes näiden järjestöjen riskienhallintajärjestelmät on käyty tarkasti läpi. Aiheesta voi lukea lisää Ylen uutisesta.
YK-liitto pitää tärkeänä väärinkäytösten perusteellista selvittämistä ja rakenteiden uudistamista niin, että tällainen YK:n valvontamekanismien täydellinen ohittaminen ei ole jatkossa mahdollista. Samoin tulee varmistaa, että YK:ssa kehitetään ongelmien esille nostajien, ns. whistle-blowereiden, suojamekanismeja. Rahoittajamaiden aktiivinen johtokuntatyö YK-järjestöissä on äärimmäisen tärkeää niin järjestöjen työn poliittisen ohjauksen kuin hyvän hallinnon varmistamiseksi.
Vaarana on, että viime kädessä maailman köyhät kärsivät UNOPSin väärinkäytösten seuraukset. YK-liitto muistuttaa, että tarve julkiselle ja yksityiselle rahoitukselle kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi ei ole kadonnut mihinkään: jo ennen koronapandemiaa OECD arvioi vuosittaisen rahoitustarpeen olevan 2,5 biljoonaa dollaria vuoteen 2030 mennessä. Koronapandemia sekä paheneva globaali ruokakriisi ovat melkein kaksinkertaistamassa avuntarpeen. FAO ja WFP varoittavatkin uudessa raportissaan siitä, että ruokaturvattomien määrä tulee nousemaan vuoden 2022 loppuun mennessä 323 miljoonaan, kun se vuonna 2020 oli 135 miljoonaa. Ennätykselliset 49 miljoonaa ihmistä 46 maassa on jo nyt nälänhädän partaalla ja heistä 750 000 pahimmassa kategoriassa, jossa nälän aiheuttama kuolema on päivittäinen uhka. On kaikkien etu, että väärinkäytökset selvitetään nopeasti ja perusteellisesti, jotta apua tarvitsevia voidaan jälleen auttaa ja syylliset saadaan vastuuseen.