22.3.2012
Tänään vietetään YK:n kansainvälistä vesipäivää. Vuonna 1993 alkunsa saaneen vesipäivän teema vaihtuu vuodesta vuoteen. Viime vuoden aiheiksi nostettiin kaupungistumisen tuottamat haasteet puhtaan juomaveden jakelulle, jäteveden uusiokäyttö sekä veden rooli luonnonkatastrofeissa. Tämän vuoden vesi ja ruokaturva -teeman avulla pyritään tarkastelemaan ruoantuotannon ja veden yhteyttä sekä etsimään ratkaisuja kasvavan väestön ruoan- ja vedensaannin turvaamiseksi.
Valtaosa makeasta vedestä maatalouden käytössä
"Tämän vuoden vesipäivän teema on vesi ja ruokaturva. Maatalous on selvästi suurin makean veden kuluttaja", sanoi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon vesipäivän viestissään. Hän varoitti myös, että jos maanviljelyssä ei opita käyttämään vettä tehokkaammin, maapalloa uhkaa kuivuus, nälänhätä ja poliittinen levottomuus.
Ihmiskunnan makean veden kulutuksesta noin 70 prosenttia menee maatalouden tarpeisiin. Teollisuus käyttää 20 prosenttia makeasta vedestä ja loppu 10 prosenttia päätyy kotitalouksien käytettäväksi. Keskiverto ihminen juo päivässä noin 2-4 litraa vettä, mutta päivittäisen ruoan tuottamiseen kuluu noin 3000 litraa vettä henkilöä kohti. Länsimaissa luvut ovat todellisuudessa huomattavasti suurempia.
Ruokaan kuluvan makean veden määrä
• Lasi maitoa = 200 litraa
• Kuppi kahvia = 140 litraa
• Yksi sokeripala = 10,5 litraa
• Yksi tomaatti = 13 litraa
• Kilo juustoa = 5000 litraa
• Yksi kananmuna = 135 litraa
• Sata grammaa suklaata = 2400 litraa
• Kilo viljaa = 1500 litraa
• Kilo naudanlihaa = 15 000 litraa
Janoinen maailma
Ennusteiden mukaan maailman väkiluku tulee ylittämään yhdeksän miljardia vuoteen 2050 mennessä. Maailman ruoantuotantoa täytyy lisätä samaa tahtia, noin 70 prosenttia, jos kasvavan väestön ruokaturva halutaan taata. Kasvava ruokatuotanto tarvitsee toimiakseen luotettavia puhtaan veden lähteitä. Arvioiden mukaan kuitenkin jo 15 vuoden päästä valtaosa maailman väestöstä tulee asumaan vesiköyhillä alueilla.
"Nämä yhteen nivoutuneet haasteet lisäävät yhteisöjen ja maiden välistä kilpailua vedestä, pahentaen olemassa olevia turvallisuushaasteita", sanoi pääsihteeri Ban Ki-moon.
Hänen mukaansa vedensaannin turvaaminen kaikille on avainasemassa konfliktien ehkäisemisessä. Esimerkiksi suurin osa väkirikkaista Aasian maista, mukaan lukien Intia, Pakistan ja Kiina, on riippuvaisia Himalajan vesivaroista. Näiden vesivarojen ehtyminen tulee luultavasti lisäämään entisestään jännitteitä maiden välillä.
Ratkaisuja vedenkäytön tehostamiseksi
Vesi on uusiutuva luonnonvara, mutta sen määrä maapallolla on rajoitettu. Vesi suodattuu ja uusiutuu makeaksi juomavedeksi luonnon omien prosessien kautta. Metsät ovat avainasemassa veden suodattamisen ja uusiutumisen tehostamisessa.
Metsät suodattavat erittäin tehokkaasti saasteita sekä ilmasta että vedestä ja vapauttavat puhdasta vesihöyryä ilmakehään normaalia meriperäistä haihtumista nopeammin. Ne myös sitovat vesistöille haitallisia ravinteita maaperään ja hyödyntävät niitä oman kasvunsa hyväksi. Metsät myös ehkäisevät maaperän eroosiota ja näin vähentävät tulvista ja muista sääilmiöistä aiheutuvia haittoja ihmisväestölle.
Näiden hyötyjen lisäksi metsät ovat myös avainasemassa maailman vesivaroja uhkaavan ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Metsien määrä maapalolla on kuitenkin laskussa ilmastonmuutoksen vaikutusten sekä maatalouden tarpeisiin toteutettujen hakkuiden takia. Pelkkä metsien suojelukaan ei ratkaise vesiongelmaa. Tärkeintä on luonnosta otetun puhtaan veden käytön optimointi.
Jäteveden uusiokäyttö - ratkaisu moniin ongelmiin?
Jätevettä syntyy kaupungeissa, tehtaissa ja maataloudessa. Joissain maissa jätevedet kulkevat vedenpuhdistamon kautta suodatettuina takaisin vesistöihin, mutta usein saaste- ja ravinnepitoiset jätevedet johdetaan suoraan meriin tai jokiin.
Jätevesistä saastuneet vesistöt ovat merkittävä ongelma-alueiden luonnolle sekä vettä käyttäville ihmisille ja taloudelle. Viimeaikoina Suomessa on puhuttu paljon Talvivaaran kaivoksien sekä venäläisen lannoitetehtaan suola- ja ravinnepäästöistä.
Jätevettä voidaan kuitenkin hyödyntää vähentämällä samanaikaisesti kustannuksia ja vesistöjen kuormitusta. Kaupunkien ravinnepitoista jätevettä voidaan käyttää maatalouden tarpeisiin poistamalla siitä ensin haitalliset talouskemikaalit. Samalla maatalous säästyy mittavilta lannoitekustannuksilta ja ympäristö hyötyy lannoitteiden käytön vähentämisestä. Maatalouden jätevesiä voidaan edelleen käyttää hyödyksi teollisuudessa esimerkiksi jäähdytinvetenä. Tällaisessa vesikierrätyksen järjestelmässä puhdasta vettä otetaan vain yhdestä lähteestä kolmen sijaan, ja kierron seurauksena syntyvä jätevesi on entistä puhtaampaa.
Jopa kolmannes ruoasta päätyy roskiin
Kolmas tärkeä askel kestävän vesipolitiikan hyväksi on ruokahävikin vähentäminen. Ihmiskunta haaskaa arviolta kolmanneksen vuosittain tuotetusta ruoasta. Maatalouden ollessa maailman suurin vedenkäyttäjä, jokainen vähennys ruokahävikissä tuo myös merkittäviä vähennyksiä veden käyttöön.
Keskiverto ihminen heittää länsimaissa pois noin 100 kiloa ruokaa joka vuosi. Kehitysmaissa luku on noin 10 kiloa. Rikkaiden maiden ruokahävikki vastaa Saharan eteläpuolisen Afrikan vuotuista ruokatuotantoa.
Länsimaiden ruokahävikki johtuu lähinnä kaupoissa ja ihmisten kodeissa vanhentuvasta ruoasta, joka heitetään suoraan jätteisiin. Kehittyvissä maissa ongelmat liittyvät muun muassa varastoinnin, jäähdytyksen, pakastuksen ja kuljetuksen logistisiin ongelmiin.
Rikkaissa maissa ongelmaa voidaan ratkoa valistuksen ja jäteruoan hyötykäytön avulla. Poisheitettävää ruokaa voidaan jakaa eteenpäin vähäosaisemmille tai kanavoida esimerkiksi maatalouden käyttöön. Kehitysmaiden ongelmia voidaan helposti parantaa logistiikan kohentamisella.
Vesipäivä 2012
YK:n vesipäivää vietetään ympäri maailmaa erinäisissä tapahtumissa. Esimerkiksi Turussa järjestetään Suomi - vesiporhojen maa -tapahtuma, jossa puhutaan muun muassa vesioikeudenmukaisuudesta ja kehitysmaiden sanitaatiosta. YK on luonut vesipäivälle myös omat verkkosivut joilta löytyy runsaasti tietoa vesi ja ruokaturva -teemaan liittyen, esimerkiksi videoanimaatioiden muodossa.
Lähteet: UN.org, World Water Day, UN Water