Viime viikolla Nairobissa pidetyn YK:n ympäristökokouksen myötä maailman maat astuivat askeleen lähemmäs muovijäteongelman ratkaisemista kansainvälisellä tasolla.
Perjantain ja lauantain välisenä yönä Nairobissa päättyi YK:n ympäristökokous, UNEA (United Nations Environment Assembly), jossa hyväksyttiin yhteensä 25 ympäristöaiheista päätöslauselmaa.
Yksi niistä käsitteli meriroskaa ja mikromuoveja. Tuoreessa päätöslauselmassa todetaan, että kyseessä on vakava globaali ongelma, johon pitää vastata kiireellisesti kansainvälisellä tasolla.
”Suomi ja muun muassa Suomen YK-liitto ovat ajaneet asiaa voimakkaasti. [Nyt hyväksytty] julkilausuma luo pohjan konkreettisille tuleville toimenpiteille”, totesi kokoukseen osallistunut maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
YK-liitto osallistui UNEAan Suomen delegaation kansalaisjärjestöedustajana ja on viime vuosina Pallonkutistajat-kampanjansa myötä ajanut kunnianhimoisempia kansainvälisiä toimia muovijäteongelman ratkaisemiseksi. YK-liitto luovutti ministeri Tiilikaiselle viime vuonna Pallonkutistajien vetoomuksen aiheesta.
UNEAn päätöslauselmassa todetaan, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan tiiviimpää yhteistyötä YK:n ympäristöohjelma UNEPin ja kansainvälisten ympäristösopimusten välillä. UNEPia pyydettiin myös kartoittamaan olemassaolevien toimien tehokkuutta sekä avustamaan toimia kansallisella ja alueellisella tasolla.
Maailman maita puolestaan kehotetaan edistämään yhdessä teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa muovien kestävää tuotantoa ja käyttöä sekä esimerkiksi luopumaan mikromuovien käytöstä hygieniatuotteissa. Päätöslauselmassa korostetaan myös jätehuollon ja jo mereen päätyneen roskan siivoamisen merkitystä.
Ennen kokousta UNEP teki meriroskasta ja mikromuoveista kattavan ja konkreettisia toimintasuosituksia sisältävän raportin, jota myös Suomi on tukenut. Raportissa muistutetaan, että merten muoviroskan voi sanoa olevan “ihmiskunnan yhteinen huoli", jonka ratkaiseminen vaatii lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä ja yhteisiä ponnistuksia. Avomerellä on arvioitu kelluvan noin 269 000 tonnia muovinpaloja.
Maailman ympäristöparlamentti työssään
Tänä vuonna 23.-27.5. pidetty UNEA on ”maailman ympäristöparlamentti” – korkein kansainvälinen päätöksentekoelin ympäristöasioissa.
Nyt toista kertaa järjestetyssä UNEAssa oli paikalla jopa 2500 delegaattia 174 maasta. Myös kansalaisyhteiskunta oli kokouksessa vahvasti läsnä: paikalla oli 400 YK:n päätoimijaryhmien ja sidosryhmien edustajaa. Suomalaisista kansalaisjärjestöistä kokoukseen osallistui YK-liiton lisäksi Suomen Luonnonsuojeluliitto.
Kokouksen teemana oli kestävän kehityksen agendan ympäristöulottuvuus – ”Delivering on the environmental dimension of the 2030 Agenda for Sustainable Development”. Aihe on kestävän kehityksen agendan kannalta keskeinen. Siinä missä vuosituhattavoitteet keskittyivät köyhyyden vähentämiseen ja kehityksen sosiaalisiin ulottuvuuksiin, viime vuonna päätetyt kestävän kehityksen tavoitteet ottavat vahvasti huomioon myös ympäristön hyvinvoinnin ja sen merkityksen kestävälle kehitykselle.
Kokouksessa hyväksytyt 25 päätöslauselmaa käsittelevät hyvin monenlaisia ympäristöaiheita: meriroskaa, kestävää kulutusta ja tuotantoa, Pariisin ilmastosopimuksen tukemista, konfliktien ympäristövaikutuksia ja kemikaaleja. Kokouksen teeman mukaisesti yksi päätöslauselmista käsittelee tietenkin UNEPin ja UNEAn roolia kestävän kehityksen agendan toimeenpanossa.
Kokouksen aikana Suomen ja Kenian ympäristöministerit myös vetosivat maailman ympäristöministereihin, että nämä ryhtyisivät nopeisiin ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. He kehottivat maailman maita kunnianhimoisempiin ilmastotoimiin jo ennen Pariisin sopimuksen voimaantuloa vuonna 2020, jotta maapallon keskilämpötilan nousu voitaisiin pysäyttää. Ministerit muistuttivat että tämänhetkiset päästövähennyslupaukset eivät vielä riitä pysäyttämään lämpenemistä 2 asteeseen, saati sitten tavoiteltuun 1,5 asteeseen.
Lisätietoja:
UNEAssa käsitelty raportti ”Healthy Environment, Healthy People”
8.6. on Maailman merien päivä. Tänä vuonna päivän kansainvälisenä teemana on “Terveet meret, terve planeetta” (“Healthy Oceans, Healthy Planet”) ja erityistä huomiota kiinnitetään muovijäteongelmaan.