YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon toteaa rypäleaseiden olevan "epätarkkoja ja huonosti toimivia. Ne muodostavat todellisen uhan siviiliväestölle." Rypäleaseet saattavat räjähtää vasta jonkin ajan kuluttua, mikä vaikeuttaa niiden konfliktinjälkeistä raivausta. UNICEF:n arvioiden mukaan yli 70 maassa on edelleen miljardeja rypäleaseita, joita ei ole hävitetty asianmukaisesti. Muun muassa Vietnamissa pommeja löydetään yhä, 30 vuotta sodan jälkeen. Rypäleaseita on vastikään käytetty myös Kosovossa, Afganistanissa ja Irakissa.
Uhreista peräti 40 prosenttia on lapsia, jotka pitävät pieniä kiiltäviä pommeja leluina. Rypäleaseiden tuhoava vaikutus johtuu siitä, että ne räjähtäessään sadoiksi pieniksi palasiksi leviävät laajalle alueelle. Samalla aseet saastuttavat viljelysmaita ja vahingoittavat karjaa. Dublinissa luonnostellussa sopimuksessa korostetaan myös maiden vastuuta tukea rypäleaseiden uhrien kuntoutusta.
Rypäleaseita omistavista maista Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia eivät osallistuneet Dublinin kokoukseen. Suomi ei ole vielä päättänyt, allekirjoittaako se kokouksessa luonnostellun sopimuksen. Rypäleaseet muodostavat tärkeän osan kansallista puolustusjärjestelmää, minkä vuoksi Suomi on vastustanut niiden täyskieltoa.
Secretary-General Ban issues call to eliminate scourge of cluster munitions
UN refugee agency welcomes adoption of pact to ban cluster bombs