Esillä ja äänessä - nuoret rauhantoimijat keskiössä Dohan virtuaalikonferenssissa

Vuonna 2015 hyväksytty päätöslauselma 2250 oli ensimmäinen YK:n turvallisuusneuvoston nuorisoa, rauhaa ja turvallisuutta koskeva päätöslauselma, jossa tunnustettiin nuorten rooli rauhan ylläpitäjinä ja edistäjinä. Tämän päätöslauselma antoi alkusysäyksen vahvemman nuorisonäkökulman syntymiselle YK:ssa ja mursi aikaisempia käsityksiä nuorista konfliktien aiheuttajina tai uhreina.

Ensimmäisen nuorten rauhantyötä koskevan päätöslauselman jälkeen turvallisuusneuvosto on hyväksynyt vielä kaksi päätöslauselmaa (2419 ja 2535), jotka asettavat valtiot velvollisiksi raportoimaan toimista, joilla ne edistävät nuorten osallistumista rauhanneuvotteluihin, konfliktien ennaltaehkäisyyn ja päätöksentekoon yhteiskunnassa. Lisäksi päätöslauselmat kehottavat valtioita kehittämään omat kansalliset toimintasuunnitelmat, joilla ne vahvistavat nuorten roolia päätöksenteossa. Suomi julkaisi maailman ensimmäisenä maana oman kansallisen toimintaohjelman elokuussa 2021.

Nämä kolme päätöslauselmaa ja niiden sisältämät kehotteet ja suositukset muodostavat Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan, josta käytetään yleisesti englanninkielistä lyhennettä YPS (Youth, Peace and Security).

Dohan virtuaalinen konferenssi ‒ nuoret esillä ja äänessä

Valtioiden sitoutumista Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendan edistämiseen on käsitelty kansainvälisissä konferensseissa kahdesti. Tammikuussa 2022 järjestetty kansainvälinen Dohan virtuaalinen konferenssi oli sarjassa toinen ja se oli jatkoa Suomessa vuonna 2019 järjestetylle maailman ensimmäiselle YPS-konferenssille, joka kokosi Helsinkiin kymmeniä nuoria rauhantoimijoita ympäri maailman. Virtuaalista konferenssia isännöi Qatar ja siihen osallistui noin 160 nuorta 74 maasta.

Suomen 2250-verkoston edustajia osallistui Dohan konferenssiin yhdessä ulkoministeriön ja Suomen YK-edustuston kanssa. Vaikka kaksipäiväiseen konferenssiin osallistui paljon valtioiden johtoa sitoumusten antajien roolissa, nuoret olivat esillä ja äänessä istunnoissa. Nuorisojohtoisuus näkyi selkeästi, sillä nuoret olivat paneelien vetäjinä sekä antoivat asiantuntijalausuntoja. Osallistujien joukossa oli vahva LGBT+ ja alkuperäiskansojen näkyvyys, mikä sai erityistä kiitosta, sillä kaikissa maissa näkyvyyden ja äänen antaminen näille ryhmille ei ole itsestään selvää.

Nuorten puheenvuoroissa vahvana teemana nousi esille nuorten osallisuus rauhan ja turvallisuuden asioissa sekä erityisesti tyttöjen ja naisten osallistuminen.

Keskusteluissa nuoret antoivat monia esimerkkejä rauhantoimista eri puolilta maailmaa. Esimerkiksi Kolumbian edustajat antoivat esimerkkejä nuorten toiminnasta maassa, joka ei suoranaisesti ole konfliktimaa, mutta jonka sovittelu- ja rauhanprosessi on hauras. Puheenvuoroissa nousi esille myös, että tulevaisuudessa tarvitaan alustoja dialogin parantamiseksi. Nuoret puhuivat paljon siitä, kuinka he tarvitsevat poliittista tilaa niin rauhanrakentamiseen kuin osallisuuden laajempaan lisäämiseen YPS-agendan mukaisesti. Erityisesti sosiaalinen media on ollut tärkeä alusta nuorille rauhanaktiiveille, vaikka yhdenvertainen pääsy alustoille ei aina toteudu puutteellisten verkkoyhteyksien ja teknologian sekä sananvapauden rajoitteiden takia. Lisäksi verkossa tapahtuva vihapuhe kaventaa nuorten digitaalista tasa-arvoa ja poliittista tilaa. Tähän kuitenkin enenevissä määrin puututaan myös YPS-agendan puitteissa.

Konferenssissa puhuttiin paljon myös nuorten ja valtioiden hallinnon välisestä luottamuksesta, jonka luominen on edellytys YPS-agendan toimeenpanolle. Keskustelua käytiin erilaisista keinoista, joilla luottamusta voi vahvistaa nuorten ja hallitusten välillä erityisesti maissa, joissa vallitsee suuri luottamuspula.

Monet nuoret puhuivat myös tarvittavasta kulttuurisesta muutoksesta ja asennemuutoksesta, joka on tärkeää kestävän rauhan rakentamisen kannalta.

Konferenssin tavoitteet ja saavutukset

Virtuaalisella Dohan konferenssilla oli YPS-agendan edistämiseksi kaksi tavoitetta:

1. Taata YK:n jäsenvaltioiden kansallinen sitoutuminen Nuoret, rauha ja turvallisuus -toimien edistämiseksi maatasolla ja
2. vahvistaa poliittista tahtotilaa ja sitoutumista nuorten osallistamiseksi rauhanneuvotteluissa, konfliktien ennaltaehkäisyssä ja päätöksenteossa.

Ensimmäisen tavoitteen edistämiseksi konferenssissa esiteltiin kaksi merkittävää julkaisua, jotka tarjoavat valtioille työkaluja ja toimintamalleja nuoriso-osallistumisen vahvistamiseen rauhantyön eri vaiheissa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Päättäjille ja viranomaisille suunnattu ohjekirja sisältää esimerkkejä erilaisista nuorten kuulemisten tavoista ja nuorten tekemistä aloitteista sekä virallisessa sekä epävirallisessa rauhantyössä. Myös Suomen nuorisojärjestöistä koostuva 2250-verkosto osallistui ohjekirjan valmistelutyöhön.

Toisena julkaisuna esiteltiin viisivuotinen strategia (2022-2026), jonka sisältää suunnitelman siitä, kuinka nuorten osallisuutta rauhantyössä vahvistetaan vaiheittain. Strategiassa esitetään muun muassa, että nuorten osallistumisesta tulisi tehdä säännöllistä tutkimusta, nuorisolautakuntia tulisi perustaa poliittisen päätöksenteon tueksi, ja nuorten osallistuminen tulisi valtavirtaistaa pitkällä tähtäimellä. Toisen tavoitteen, poliittisen tahtotilan saavuttamiseksi valtioita kannustettiin antamaan sitoumuksia nuorten osallisuuden lisäämiseksi rauhan ja turvallisuuden toimissa. Konferenssissa Suomi sitoutui edistämään Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaa 11 kohdan sitoumuksen* kautta.

Nuorten osallistuminen Suomen  kansallisessa YPS-toimintaohjelmassa

Nuoret ja nuorisoalan toimijat ovat olleet tiiviisti mukana Suomen kansallisessa toimintaohjelman valmistelussa. Kun Suomi ilmoitti vuonna 2018 alkavansa valmistella toimintaohjelmaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2250 Nuoret, rauha ja turvallisuus toimeenpanemiseksi, aloitettiin valmistelu laajalla nuorten konsultoinnilla. Lähes 20 nuorisoalan toimijaa kartoitti yli 300 nuoren ajatuksia rauhasta ja turvallisuudesta ympäri Suomen. Sen lisäksi ulkoministeriö sekä nuorisoalan toimijoista koostuva Suomen 2250-verkosto järjestivät nuorille virtuaalisia työpajoja, joissa jokaisessa käsiteltiin yhtä päätöslauselman viidestä teemasta. Nuoret asiantuntijat johtivat konsultaatioita ja työpajoja, millä varmistettiin, että nuoret ovat päätöksenteon ytimessä. Vuonna 2022 alkavassa toimeenpano-, seuranta- ja raportointivaiheessa nuoret ja nuorisotoimijat ovat myös keskeisesti mukana.

Toiveita tulevaisuudelle

Suomen 2250-verkoston ja siinä mukana olevien järjestöjen toiveena on, että Suomessa jatketaan vahvasti YPS-agendan edistämistä, ja että koko valtionhallinto huomioi sen konkreettisesti. Rauhantyö ei kuulu vain ulkoministeriölle. On tärkeää, että niin hallinto kuin esimerkiksi opetusala, nuorisoala, turvallisuusala sekä poliittiset toimijat tarjoavat tukeaan ja asiantuntijuuttaan YPS-agendan edistämiseksi myös muualla maailmassa. Dohan virtuaalisessa konferenssissa monien maiden edustajat olivat kiinnostuneita Suomen kansallisesta toimeenpanosta ja sen nuoriso-osallistumisesta, ja halusivat oppia siitä. Niin hallinnon kuin kansallisen 2250-verkoston on kuitenkin myös hyvä muistaa, että kansallisen toimintaohjelmamme toimeenpano on vasta alussa, ja siksi meidän tulee edelleen oppia muilta mailta siitä, millaisia ratkaisuja heillä on Nuoret, rauha ja turvallisuus -teeman edistämisessä.

Suomen antama sitoumus YPS-agendan edistämiselle on kattava ja kunnianhimoinen. Se antaa Suomen kansainväliselle yhteistyölle vahvan nuorisoulottuvuuden, mikä tukee YK:n pääsihteerin Our Common Agenda -raportin suosituksia: nuorten merkityksellistä osallistumista yhteisen, kestävän ja rauhanomaisen maailman rakentamisessa on vahvistettava ja nuoret otettava yhteistyökumppaneiksi kaukonäköisesti. Suomalaisen kansalaisyhteiskunnan ja erityisesti kansalaisjärjestöjen YPS-verkoston toive onkin, että Suomi pitää YPS-agendaa esillä ihmisoikeusneuvostokaudella, EU-politiikassa, YK-areenoilla sekä omissa kahdenvälisissä suhteissaan sekä kehitys- että rauhantyössä kansainvälisesti.
 

*Suomen sitoumus Dohan virtuaalisessa konferenssissa

Suomi tukee globaalisti Nuoret, rauha ja turvallisuus -agendaa

1. toteuttamalla omaa kunnianhimoista kansallista YPS-toimintaohjelmaa,
    
2. ottamalla nuorten edustajat valtuuskuntiin mukaan,
    
3. tukemalla 2250-päätöslauselman täytäntöönpanoa,
    
4. tukemalla YK:n pääsihteerin rauhanrakentamisen rahaston, PBF:n työtä,
    
5. tukemalla nuorisoa ja kansalaisjärjestöjä rauhantyössä,
    
6. edistämällä nuorten naisten voimaantumista,
    
7. jakamalla kansallisen toimintasuunnitelman laatimisesta ja täytäntöönpanosta saatuja parhaita käytäntöjä ja kokemuksia,
    
8. edistämällä YPS-agendaa EU:ssa AU:n ja EU:n yhteistyön kautta sekä kahdenvälisesti Afrikan maiden kanssa,
    
9. tehostamalla tukea nuorille rauhanrakentajille ja -välittäjille,
    
10. puoltamalla viisivuotisstrategian toteuttamista, sekä
     
11. edistämällä sukupolvien välistä vuoropuhelua.

Lisäksi Suomen ensimmäinen nuoriso-, rauha- ja turvallisuuslähettiläs edistää YPS-agendaa kansallisesti ja kansainvälisesti.