Maailman johtajat kokoontuvat tällä viikolla New Yorkiin YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolle. YK:n pääsihteeri António Guterres on kutsunut 20.9. ilmastohuippukokoukseen liike-elämän, rahoituksen, paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita kuullakseen niiden näkemyksiä ilmastotoimien nopeuttamisesta. Keskustelun pohjana on hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin viimeisin tieteellinen hälyttävä arvio toimien riittämättömyydestä. Ilmastokriisin aiheuttamat vahingot ovat jo laajat, ja globaalit kasvihuonekaasupäästöt pysyvät ennätystasoilla. Maailma tarvitsee välittömiä ja syvällisiä päästövähennyksiä nyt ja seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja ehkäistä pahimmat vaikutukset. Kokouksen alla globaali kansalaisyhteiskunta kampanjoi fossiilienergiaa vastaan. Suomalainen ammattiyhdistysliike on mukana, sillä hallitusten hidas irtautuminen fossiilienergiasta on huolestuttavaa.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA ilmoitti viime viikolla maailman olevan fossiilienergian alasajon alussa. Öljyn, hiilen ja kaasun käyttö ovat olleet edelleen kasvussa maailmanlaajuisesti, joskin kasvu on viime vuosina hidastunut. Useissa kehittyneissä teollisuusmaissa ollaankin päästy fossiilienergian osalta jo lasku-uralle, ja esimerkiksi Suomessa sähköstä ja energiasta yhä suurempi osa tuotetaan päästöttömästi. Vuonna 2022 fossiilisten polttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 33,7%, pienin sitten 1950- luvun. Olkiluodon ydinvoimala ja lisääntynyt tuulivoima ovat tuoneet viime vuosina hyvää kehitystä. Lisäksi liikenteen sähköistyminen on meilläkin päässyt nyt vauhtiin.
Liikenteen sähköistymisen osalta nykyinen hallitusohjelma ei paljoa tosin Suomelle lupaa. Jakeluvelvoitteen ja polttoaineveron alentaminen hidastavat muutosta. Lisäksi bensaveron laskeminen on rahan tuhlausta vääjäämättömän muutoksen edessä. Ihmisiä ja autolla liikkumisen kustannuksia voi alentaa muillakin tavoilla, kuten tutkijoiden esittämällä tasapalautuksella Se kannustaisi nimenomaan päästövähennyksiin.
Hallitusohjelmassa on hyviäkin asioita vihreän siirtymän osalta. Tuulivoiman ja pienydinvoimalahankkeiden sekä vetytalouden tukeminen ja kestävien investointien luvitusten nopeuttaminen ovat kannatettavia asioita. Mutta jos hallitus on tosissaan tekemässä Suomesta vihreän siirtymän suurvaltaa, on näkökulmaa laajennettava myös osaamisinvestointeihin.
Työntekijöiden osaamiseen panostaminen ja siten osaavan työntekijöiden saatavuus ovat kansainvälisesti keskiössä vihreän siirtymässä. Osaamiseen panostaminen on keskeinen osa presidentti Joe Bidenin vihreän siirtymän politiikkaa Yhdysvalloissa. Sitä se on myös Euroopan unionin ohjelmissa ja näkyi vahvasti myös Euroopan komission puheenjohtaja Von der Leyenin tämän viikon linjapuheessa
Osaamiseen panostaminen olisi vastaus myös pahenevaan työvoimapulaan, mutta se on myös keino pitää palkansaajat mukana muutoksessa. Ihmisten on helpompi tukea välttämätöntä muutosta, jos he uskovat työllistyvänsä itse muutoksen mukana. Suomessa tämä vihreän siirtymän alue on jäänyt aivan liian vähälle huomiolle.
Hiilen käyttö liittyi teollisen vallankumouksen läpilyöntiin Englannissa 1700-luvulla. Se palveli aikansa hyvin ja antoi ihmiskunnalle mahdollisuuden elintasonsa nostoon, kansainväliseen kauppaan ja ihmisten liikkuvuuteen. Enää sitä ei tarvita. Suomi on käyttänyt vuosittain miljardeja euroja ulkomaisen fossiilienergian tuomiseen maahan. Samalla se on tukenut Saudi-Arabian ja Venäjän kaltaisia diktatuureja, joista etenkin jälkimmäisen sotakassan rahoittaminen fossiilienergiaa ostamalla on Suomelle uhka. Fossiilienergian käytön lopettamisen nopeuttamista ajavat niin ilmastonmuutos, kun myös Suomen omavaraisuus ja kilpailukyky.
Kirjoittaja on SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija ja Suomen YK-liiton hallituksen jäsen
Kirjoituksen pääsisältö on julkaistu ensimmäisen kerran STTK:n, Akavan ja SAK:n uutisena 18.9.