Maailman poliittisten tilanteiden muuttuessa Afrikan merkitys Suomelle ja koko Euroopalle kasvaa koko ajan. Maanosa onkin juuri nyt vahvan poliittisen kiinnostuksen kohteena ja Suomessakin on aloitettu ensimmäisen Afrikka-strategian valmistelu. Tämä on tärkeää, sillä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on pitkälti kiinni siitä, mitä Afrikassa lähitulevaisuudessa tapahtuu.
Myös YK:n toiminnan merkitys vain korostuu epävarmoina ja nopeasti muuttuvina aikoina. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin on kansainvälisesti sitouduttu, mutta niiden saavuttaminen edellyttää luottamusta sekä toimivaa ja vaikuttavaa yhteistyötä. On tärkeää, että myös YK:n sisällä yhteistyötä on kehitetty vaikuttavasti.
Vierailimme tammikuussa kuuden kansanedustajan delegaatiolla Keniassa YK-liiton matkalla. Kenia oli monella tapaa luonteva vierailukohde juuri nyt. Suomella ja Kenialla on hyvä kumppanuus ja paljon yhteisiä intressejä talouden ja vakauden kehittämisessä. Pitkän perinteet omaavan kehitysyhteistyön rinnalle on yhä vahvemmin tullut kauppaan perustuvaa kumppanuutta. Kenia on yksi selkeä Afrikan kaupan, investointien ja kehityksen keskeinen keskus, Itäisen-Afrikan merkittävin talouskeskittymä. YK-toimintojen kannalta sijainti oli tietysti keskeinen myös siksi, että pääkaupungissa Nairobissa sijaitsee lukuisten YK:n ohjelmien ja järjestöjen päämajoja.
Kenia on monia ajatuksia herättävä, samaan aikaan innostava ja ristiriitainen maa. Ensimmäisenä mieleen tulevat upea luonto ja majesteettiset eläimet, mutta ihmisten välillä maassa on räikeää eriarvoisuutta. Urbaani pääkaupunki on yritystoiminnan ja innovaatioiden keskus, jossa monet ovat koulutettuja ja elävät meidän näkökulmastamme tavallista, etuoikeutettua kaupunkilaiselämää. Ihan lähellä kuitenkin slummeissa jätteet kasaantuvat röykkiöksi, joissa lapset ja siat tutkivat roskia aarteiden toivossa rinnakkain. Laitamilla ihmiset elävät köyhyydessä alueilla, jonne ei oikein edes ole pääsyä tietä pitkin. Kuivalle aavikolle kymmeniä vuosia sitten perustetulla pakolaisleirillä onnekkaimmat lapset pääsevät kouluun ja saavat koulusta pienen ruoka-annoksen - jonka senkin moni vie kotiin jaettavaksi koko perheelle. Koulun nimi on ”Tulevaisuus”.
Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää toivoa. Sitä luodaan YK:n monipuolisella yhteistyöllä esimerkiksi Kalobeyein pysyvän asutuksen kylässä, joka on perustettu täyteen tulleen Kakuman pakolaisleirin viereen. Alueella asuu tällä hetkellä kaikkineen lähes 200 000 ihmistä ja asukasmäärä kasvaa.
Kalobeyein kylä edustaa monella tapaa uudenlaista otetta YK-työssä. Toisin kuin perinteiset pakolaisleirit, kylä on rakennettu pysyväksi asutukseksi siten, että alusta asti rakentamista, palveluita ja mahdollisuuksia elinkeinoihin on kehitetty parantamaan pakolaisten lisäksi paikallisen väestön asemaa. Telttojen sijasta asukkaat saavat rakennusmateriaaleja, joista voivat rakentaa itselleen kivitalon. Osa ruoka-avusta toteutetaan käteisenä rahana, joka mahdollistaa ihmisille henkilökohtaisia valintoja. Omatoimisuuteen kannustava toimintamalli on synnyttänyt alueelle jopa tuhansia pieniä mikroyrityksiä.
Useiden YK-toimijoiden yhteistyöllä mahdollistettu uudenlainen kyläratkaisu on yksi esimerkki myös siitä muutoksesta, joka Keniassa muutoinkin on tapahtumassa suhteessa YK:n toimintaan. Keskeistä on, että vetovastuussa ovat tuen kohteet itse. YK on siirtymässä taustalle samalla kun Kenian oma hallinto haluaa ottaa vahvempaa vastuuta. Esimerkiksi pakolaisille tarjottava terveydenhuolto on siirtymässä YK-rahoituksesta Kenian oman rahoituksen piiriin.
Sama ajatus halusta tehdä itse pätee henkilötasolla. Sen sijasta, että pakolaiset ovat passiivisia avun vastaanottajia, heille mahdollistetaan oma aktiivisuus ja mielekäs tekeminen. Tärkeintä on ajatus siitä, että ihmiset kokisivat voivansa itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
