YK:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten uudistaminen jälleen tapetilla
Viikkoa ennen yleiskokousta julkaistiin YK-reformeja käsittelevä taustamuistio YK 2.0, jossa käsiteltiin järjestöjen eri toimintojen ja toimielinten uudistumista. Näistä keskeisin ja ehdottomasti myös vaikein on turvallisuusneuvoston uudistaminen vastaamaan paremmin maailmanlaajuisia realiteetteja ja YK:n jäsenmaden kirjoa. Vaikka kaikki myöntävät uudistustarpeen, on epätodennäköistä, että esimerkiksi veto-oikeuteen liittyviä käytäntöjä muutetaan.
Toinen keskeinen turvallisuusneuvostoa koskeva uudistusvaatimus on ollut jäsenpohjan laajentaminen ja siinäkin on riittävästi haasteita maailmanpoliittisen tasapainon säilyttämisen näkökulmasta. Kuinka monta jäsentä neuvostossa voi olla ilman, että sen tehokkuus kärsii ja mille maille tulisi antaa uudet pysyvät tai semipysyvät paikat neuvostossa? Nämä ovat vielä avoimia kysymyksiä, joista ei hevin löydy yhteisymmärrystä.
Yllättävän monessa yleiskokouksen puheenvuorossa nostettiin esiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja verotusrakenteiden uudistamista. Näistä teemoista keskusteltiin laajemmin kehitysrahoitusta koskevassa korkean tason tapahtumassa. '
Kehitysmaat maksavat lainanhoitokuluja kahdeksan kertaan enemmän kuin kehittyneet maat.
YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan systeemiset ongelmat edellyttävät systeemistä ratkaisuja. Se tarkoittaa sekä YK:n että maailmanlaajuisen rahoitusarkkitehtuurin uudistamista. Joka kolmas maa on julkisen talouden kriisin partaalla ja 40 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu maissa, joilla on vakavia velkaongelmia. Kehitysmaat maksavat lainanhoitokuluja kahdeksan kertaa enemmän kuin kehittyneet maat. Velanhoitokuluihin käytetään pahimmillaan enemmän kuin terveydenhuoltoon. Yksi kokouksessa esiin nostetuista ratkaisuista on lainojen luokitusjärjestelmän uudelleen arviointi ja uudistaminen.
Maailman valuuttarahasto on tukenut kehitystä yli sadassa alemman tulotason maassa triljoonalla dollarilla eli miljoonalla miljoonalla (1,000,000,000,000 USD) pandemian alusta alkaen, mutta sen pääomat eivät ole enää riittävällä tasolla. Maailmanpankin rahoituskapasiteetti on pienentynyt seitsemänkertaisesti sen 80-vuotisen olemassaolon aikana. Monenkeskisten kehityspankkien pääomapohjan kasvattaminen ja niiden liiketoimintamallin muuttaminen antaisi kehitysmaiden hallituksille mahdollisuuden lisätä merkittävästi kehitys- ja ilmastoinvestointeja.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin mielestä monien väitteistä huolimatta, YK on juuri oikea paikka kansainvälisten rahoituslaitosten uudistamisesta käytävälle keskustelulle. Euroopan unioni rahoittaa 40 prosenttia globaalista kehitysrahoituksesta ja on valmis tukemaan valuuttarahaston toimia saadakseen yksityisen sektorin mukaan yhteistyöhön.
Maailmanlaajuisen veroarkkitehtuurin kehittämistä ja veronkiertoa tehokkaasti estävän verouudistuksen aikaansaamista pidettiin välttämättömänä tavoitteena Unkaria lukuun ottamatta kaikissa puheenvuoroissa.
Yleiskokouksessa puhui vain 20 naista
Yleiskokous kuvaa hyvin globaalipolitiikan miesvaltaisuutta. Yleiskokouksen puhujista vain 20 oli naisia. YK:n pääsihteerin tehtävään naiset ei ole tähän mennessä kelvanneet lainkaan. Yleiskokouksen puheenjohtajana on 78 vuoden aikana toiminut neljä naista. Vuonna 1953 intialainen Vijaya Lakshmi Pandit valittiin kahdeksanneksi ja ensimmäiseksi naispuheenjohtajaksi. Liberian Angie Brooksista tuli toinen naispuolinen puheenjohtaja (PGA) vuonna 1969. vuonna 2006 valittiin Bahrainin Haya Rashed Al Khalifa yleiskokouksen 61. istunnon kolmanneksi naispuheenjohtajaksi. Neljännen kerran puheenjohtajana toimi Ecuadorin entinen ulkoministeri María Fernanda Espinosa Garcés 73. yleiskokouksessa.
Paljon on vielä tehtävää tasa-arvon saavuttamiseksi. Ensimmäinen askel olisi naisen valitseminen pääsihteeriksi Guterresin seuraajaksi. Kansalaisjärjestöt ovat seuranneet pitkään YK:n nimitysprosesseja ja vaatineet niihin lisää avoimuutta ja parempaa sukupuolten välistä tasapainoa. Vähäistä edistystäkin on ollut havaittavissa. Ehdokkaita on kehotettu ilmoittamaan vapaaehtoisesti kaikki kampanjan rahoituslähteet. Samoin on toivottu, että pidetään mielessä miespuolisten pääsihteerien katkeamaton ketju seuraavia ehdokkaita nimitettäessä. Mutta tasa-arvotavoitteen saavuttamiseksi on vielä paljon tehtävää.
Yleiskokouksen oheistapahtumissa, erityisesti korkean tason kokouksissa nuoret naiset ja tytöt olivat jopa silmiinpistävästi näkyvissä rooleissa joko juontajina tai keskustelun vetäjinä. Sen sijaan YK:ta kritisoitiin siitä, että nuorten edustajien nimikylteissä luki vain nuorten edustaja, eikä edustajan omaa nimeä pidetty lainkaan merkittävänä tietona.
Moni tärkeä valtionjohtaja loisti poissaolollaan
Mielenkiintoa herätti se, mitkä maat eivät olleet päämiestasolla mukana ja mitkä olivat presidenttien ja pääministerien perustelut poisjäännille. Perinteistä poiketen neljä turvallisuusneuvoston viidestä veto-oikeutta käyttävästä pysyvästä jäsenestä jätti tämänvuotisen YK:n yleiskokouksen väliin.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron isännöi samaan aikaan Kuningas Charlesin Ranskan vierailua ja tapasi myöhemmin viikolla myös paavi Franciscuksen. YK:n käytävillä näissä yhteyksissä mainittiin myös Ranskan asema suhteessa Läntisen Afrikan vallankaappauksiin. Erityisesti keskusteliin Nigeristä, jossa hallitseva juntta oli leimannut Ranskan Nigerin suurlähettiläs Sylvain Ittén persoonaksi, joka ei ole enää tervetullut maahan. Ranskalla Nigerissä myös yli 2000 miehen joukko-osasto, joka on tukenut entistä hallintoa.
Iso-Britannian pääministeri Rishi Sunak jätti myös YK:n yleiskokouksen ja korkean tason SDG-kokouksen väliin, vaikka yli sata järjestöjohtajaa vetosi häneen ja toivoi maansa osoittavan pääministerin osallistumisella edelleen vahvaa johtajuutta kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa. Priorisointi kuitenkin painottui juuri ennen kokousta Intiassa pidettyyn G20- maiden kokoukseen ja marraskuun lopulla Dubaissa pidettävään ilmastokokoukseen COP28.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan johtaja Xi Jinping osallistuvat kokoukseen harvoin, ja molemmat olivat poissa myös tänä vuonna. Venäjää edusti ulkoministeri Sergei Lavrov ja Kiinaa seremonialliseksi luonnehdittu varapresidentti Han Zheng.
Pohjoismaista Tanska ja Islanti edustautuivat myös ulkoministeritasolla ja puhuivat vasta viikon loppupuolella.
Ketkä saavat puhua, ketkä eivät?
Toinen kiinnostusta herättävä tarkastelukulma on se, ketkä eivät saa olla edustettuina yleiskokouksessa.
Osallistumisoikeuden myöntää tai kieltää äänestyskelpoisuuden määrittelevä ”YK:n vaalivaliokunta” (UN Credencials Committee). Myanmarin sotilasjuntta ja Afganistanin Taleban-hallitus eivät ole saaneet osallistumisoikeutta tähän mennessä, koska muut maat eivät ole tunnustaneet vallan ottaneita hallituksia. Afganistanin YK-edustusto järjesti viikon lopulla erittäin mielenkiintoisen Taleban -hallintoa jyrkästi arvostelleen oheistapahtuman naisiin kohdistuvasta apartheid-politiikasta.
Myanmarin ja Afganistanin joukkoon liittyi tänä vuonna muun muassa Niger, jossa presidentti Mohamed Bazoumin hallitus syrjäytettiin sotilasvallankaappauksella heinäkuun lopussa. Molemmat tahot sekä Nigerin syrjäytetyn presidentin Mohamed Bazoumin hallitus että kenraali Abdourahmane Tchianin vallankaappaushallitus pyysivät YK:lta edustajilleen oikeutta puhua YK:n yleiskokouksessa. Vaikka YK:n sihteeristö ei virallisesti tunnusta hallitusta sinänsä, se ottaa yleensä mallia turvallisuusneuvostosta, joka tuomitsi Nigerin vallankaappauksen, eikä maalle myönnetty puheoikeutta yleiskokouksessa.
YK pyrkii vahvistamaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa
Vuosituhannen alusta alkaen YK:ssa on puhuttu yhteistyön vahvistamisesta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. On todettu, että kestävän kehityksen tavoitteita ei tulla saavuttamaan, ellei mukaan saada valtioiden lisäksi kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja tieteentekijöitä.
Naisten ja tyttöjen osallistumisen vahvistaminen on myös ollut koko ajan vahvemmin asialistalla. Onhan selvää, ettei maailma voi toimia yhtä tehokkaasti hyödyntämällä vain toista puolikasta ihmiskunnan resursseista.
Viimeisinä vuosina myös nuorten osallistumiseen on kiinnitetty yhä enemmän huomioita. Nuorten aktiivinen rooli rauhanrakentamisessa ja konfliktien ehkäisemisessä on saanut vahvaa tukea turvallisuusneuvostossa. Vuonna 2024 järjestettävässä Tulevaisuus huippukokouksessa yhtenä keskeisenä näkökulmana on tulevien sukupolvien parempi huomioiminen päätöksenteossa.
Toisenlaisia ääniä kuultiin kuitenkin yleiskokouksen viimeisenä päivänä. Vatikaanin edustajalta kuultiin varsin ristiriitainen puheenvuoro. Arkkipiispa Paul Richard Gallagher totesi, ettei YK:ta tulisi uudistaa lisäämällä keskustelufoorumeita ja rakenteita vaan toimintaa tehostamalla. Samalla hän tuki puheenvuorossaan uusien teköälyn hallintaan liittyvien rakenteiden luomista. Hän myös pahoitteli, että jotkut vahvat maat yrittävät pakottaa omia näkemyksiään ja agendaansa heikommille maille ja pyrkivät hiljentämään ei toivottuja ääniä. Samassa puheessa Vatikaani esittää itse kansalaisyhteiskunnan hiljentämistä ja puhuu väheksyen niistä, jotka väittävät edustavansa kansalaisyhteiskuntaa. Vatikaanin edustajan mukaan YK-reformin tärkeänä käännekohtana toimisi valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan välisen terveen eron palauttaminen.
Kestävän kehityksen toimintaviikonlopun avauspuheessaan pääsihteeri Guterres toivotti kaikki tervetulleeksi kansojen, eikä pelkästään kansakuntien ja valtioiden taloon. Valtioiden ja kansalaisyhteiskunnan ”terve ero” näkyi kuitenkin vahvasti myös yleiskokouksen käytännön järjestelyissä. Toimintaviikonlopun jälkeen YK:n tiloihin ei päässyt ilman erilliskulkulupaa edes jäsenmaiden virallisten delegaatioiden jäsenet. Kokouskohtaisia erillisiä lupia myönnettiin rajallinen määrä kullekin jäsenmaalle. Suomen osalta se tarkoitti sitä, että kansalaisyhteiskunnan edustajilla ei ollut mahdollisuutta osallistua tiistain ja perjantain välillä yleiskokoukseen eikä sen yhteydessä järjestettyihin huippukokouksiin.
Kohti tulevaisuushuippukokousta
Seuraavan yleiskokouskauden aluksi 22-23.9.2024 New Yorkissa järjestetään tulevaisuushuippukokous ”Summit of the Future”, jota kuvaillaan tämän sukupolven mahdollisuudeksi muuttaa maailmaa. Tavoitteena on luoda uusi maailmanlaajuinen yhteisymmärrys siitä, miten valmistautua tulevaisuuteen, joka on täynnä riskejä mutta myös mahdollisuuksia. Pohjaksi YK:n pääsihteeri esitteli yleiskokoukselle yhteistä Our Common Agenda -tavoiteohjelmaa koskevan raportin. Konkreettisia uudistuksia on hahmoteltu yhdessätoista temaattisessa selonteossa, joiden pohjalta valtiot neuvottelevat huippukokouksessa päätettävän tulevaisuussopimuksen ”Pact for the Future”. Sopimus tulee ohjaamaan järjestön työtä tulevina vuosikymmeninä.
Nyt on aika toimia ja varmistaa, että tulevat sukupolvet, nuoret ja kansalaisyhteiskunta saavat äänensä kuuluviin YK:n päätöksenteossa.
Lue lisää: Yleiskokous patisti maailman johtajia vauhdittamaan kestävän kehityksen toimia - Raha ratkaisee
Tule keskustelemaan: YK-aamukahvit - Millä evaillä eteenpäin?
