Parhaillaan käynnissä on YK:n yleiskokous ja samalla vietetään Yhdistyneiden Kansakuntien 75-vuotispäivää. Matkustusrajoituksista ja koronan leviämistilanteesta johtuen kokous käydään poikkeuksellisesti etäyhteyksin. On valitettavaa, että maailman johtajat eivät pääse tapaamaan toisiaan globaalissa kriisitilanteessa, joka vaatisi yhteisten keinojen ja ratkaisujen löytämistä.
Akuuttien haasteiden lisäksi YK:n syksyn ohjelmaan kuuluu keskeisesti tasa-arvoon ja vaikutusmahdollisuuksiin liittyviä teemoja. 25 vuotta sitten Pekingissä kaikille maailman naisille ja tytöille luvattiin täysimääräiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet ilman minkäänlaista syrjintää. Pekingin sopimuksen 25-vuotispäiviä juhlitaan 1. lokakuuta.
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen yllä on kuitenkin viime aikoina ollut synkkiä pilviä. Jo ennen vallitsevaa pandemiaa eri puolilla maailmaa vahvistui liikehdintä, jonka tavoitteena on heikentää naisten ja vähemmistöjen asemaa. Samaan aikaan koronavirus on vaikeuttanut juuri näiden heikommassa asemassa olevien ihmisten tilannetta entisestään. Myös monien länsimaisten yhteiskuntien kehitys uhkaa ottaa taka-askeleita.
Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämisen tulisi olla monenkeskisen yhteistyön ydintä.
Kansainvälisen yhteistyön, tasa-arvon ja demokratiakehityksen kannalta seurataan nyt erityisen huolestuneena tilannetta Yhdysvalloissa, jossa presidentinvaalit lähestyvät ja vastakkainasettelu vahvistuu. Viimeisiä vuosia on leimannut rajalinjojen tietoinen syventäminen, vähemmistöjen vaatimusten ja huolenaiheiden vähättely, epätasa-arvo, tutkitun tiedon kieltäminen, luottamuksen puute virkakoneistoa kohtaan sekä ennen kaikkea ihmisten jakaantuminen erillisiin leireihin – meihin ja heihin.
Samaan aikaan Yhdysvallat on Trumpin virkakaudella jättäytynyt monien yhteisten kansainvälisten hankkeiden ja sopimusten ulkopuolelle. Protektionismi ja omien valtiollisten etujen ajaminen on Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa näytellyt suurempaa roolia kuin pitkiin aikoihin. Se ei kuitenkaan ole tuonut Yhdysvalloille haluttuja etuja: suhteet keskeisiin yhteistyökumppaneihin ovat viilenneet ja kauppasodassa Kiinan kanssa Yhdysvallat on menettänyt enemmän kuin saavuttanut.
Viimeisten vuosikymmenten aikana Yhdysvallat on ollut vahva aktiivinen toimija, joka on halunnut olla mukana yhteisissä pöydissä edistämässä länsimaisia arvoja – demokratiaa, yksilön vapauksia ja vapaata kauppaa. Tulevien presidentinvaalien tulos vaikuttaa ratkaisevasti maan suuntaan. Tulemmeko jatkossa näkemään Yhdysvallat protektionistisena, sisäisen demokratiansa kanssa taistelevana ja kansainvälisistä sopimuksista vetäytyvänä vai avoimena, moninaisuutta arvostavana ja aktiivisen kansainvälisen roolin ottavana supervaltana?
Valitettavasti samoihin aikoihin YK:n yleiskokouksen alkamisen kanssa tapahtui juuri Yhdysvalloissa merkittävä menetys tasa-arvon kehittymisen kannalta. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg menehtyi viime viikonloppuna syöpään. Bader Ginsburg nousi tehtäväänsä Bill Clintonin nimittämänä vuonna 1993. Hän oli tuolloin historian toinen nainen korkeimman oikeuden tuomarina. RBG tunnetaan ennen kaikkea liberaalina tasa-arvon puolestapuhujana. Bader Ginsburgin uraa on leimannut aina 1970-luvulta saakka tuen ja avun antaminen värillisille, maahanmuuttajanaisille sekä syrjinnän kohteeksi joutuneille.
Bader Ginsburgin kuolema avaa presidentti Trumpille mahdollisuuden nimittää korkeimpaan oikeuteen uusi konservatiivinen tuomari. Toteutuessaan nimitys olisi Trumpin presidenttikauden kolmas. Tämä tarkoittaa sitä, että korkeimman oikeuden tasapaino liukuisi entistä enemmän konservatiivisempaan suuntaan. Kehityskulku on huolestuttava, sillä viimeisten vuosien aikana tasa-arvo on jo muutoinkin kokenut kolauksia Yhdysvalloissa. Erityisesti aborttioikeuteen liittyvät kysymykset ovat herättäneet keskustelua myös Yhdysvaltojen ulkopuolella.
Pekingin sopimuksen sekä naisten ja tyttöjen yhdenvertaisten oikeuksien juhlavuosi on hyvä hetki havahtua pohtimaan suuntaa, johon maailma on menossa.
Sen sijaan, että ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja demokratia toteutuisivat yhä useammassa maassa, olemme vaarassa mennä tasa-arvon kehittymisessä taaksepäin myös yhteiskunnissa, joissa tiettyjä rajapyykkejä tasa-arvon osalta on jo kertaalleen saavutettu. Jotta oikeuksien taantuminen voidaan pysäyttää, tarvitaan monenkeskisen yhteistyön vahvistamista, naisten ja vähemmistöjen äänen nostamista sekä mekanismeja, joilla yhdenvertaisuuden toteutumista voidaan tukea.
Kirjoittaja on YK-liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.