Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi tällä viikolla vähentää Maailman terveysjärjestön WHO:n rahoitusta. Tämä ei ollut suinkaan ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat on uhkaillut YK:ta rahoitusosuuksiensa leikkaamisella tai jättänyt sovittuja maksuja maksamatta.
1990-luvun lopulla maa oli vähällä menettää äänioikeuden YK:n yleiskokouksessa miljoonien dollarien jäsenmaksuvelkojen vuoksi. Valkoisen talon isännästä riippuen velkaa on joko kerrytetty tai maksettu pois. Barack Obaman kaudella suuri osa veloista kuitattiin pois.
Jäsenmaksujen maksamatta jättäminen on vain yksi niistä painostuskeinoista, joita Yhdysvallat käyttää saadakseen YK:n toimimaan kulloinkin istuvan presidentin linjausten mukaisesti. Trumpin aikana USA on jo ehtinyt erota Pariisin ilmastosopimuksesta ilmastopoliittisten erimielisyyksien vuoksi ja YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco:sta sen jälkeen, kun Unescon hallintoneuvosto hyväksyi Palestiinan jäsenyyshakemuksen. Kuluneina vuosina USA on myös vetäytynyt YK:n ihmisoikeusneuvostosta ja katkaissut rahoituksen muun muassa lisääntymisterveyskysymyksien parissa työskentelevältä YK:n väestörahastolta sekä palestiinalaisia pakolaisia tukevalta UNRWA:lta.
Tämänhetkinen kiista on tyypillistä Trumpin -twiittipolitiikkaa, jossa hän ei tunnu itsekään tietävän mitä WHO:n rahoitukselle tulisi tehdä – tutkia vai hutkia.
Varmaa on se, että WHO on varoittanut kaikkia maita ajoissa pandemian uhasta ja se, ettei Trumpin asettama maahantulokielto Kiinasta ilman 14 päivän karanteenia tulevia ulkomaalaisia kohtaan ole purrut. New York Timesin mukaan koronakriisin aikana Kiinasta on tullut 430 000 ihmistä eri puolille Yhdysvaltoja.
WHO kuitenkin tarvitsee rahoja erittäin kipeästi, sillä koronaviruspandemia on aiheuttanut jättimäisen terveyshaasteen, jonka ratkaisemisessa tarvitaan maailmanlaajuista yhteistyötä ja koordinaatiota.
Pandemia on parhaillaan leviämässä maihin, joiden asukkaat ovat joutuneet kohtaamaan konflikteja, katastrofeja ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia tuhoja. Uhka kohdistuu kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin.
USA:n rahoilla on iso merkitys, sillä USA:n osuus WHO:n vuosibudjetista on noin kuudesosa. Periaatteessa mikään maa ei voi noin vain poistaa koko osuuttaan, sillä järjestön jäsenmaksua ei voi yksipuolisesti perua. Vaihtoehtona on erota järjestön jäsenyydestä tai jättää maksut maksamatta, jolloin ne kertyvät velaksi.
WHO:n osalta USA:lla on parin viime vuoden ajalta maksuja rästissä jo noin 71 miljoonan dollarin verran.
Jäsenmaksujen lisäksi maat voivat maksaa vapaaehtoista tukea, minkä perumisesta ei seuraa mitään sanktioita. USA:lla tämä vapaaehtoismaksujen osuus on ollut moninkertainen jäsenmaksuun verrattuna. Kaikkiaan USA:n rahoitus WHO:lle on ollut vuositasolla yli 450 miljoonaa dollaria.
Rahoituksen leikkaaminen tarkoittaisi sitä, että WHO joutuisi vähentämään työntekijöitä juuri nyt, kun kaikkia käsipareja tarvitaan koronan etenemisen pysäyttämiseksi.
YK kamppailee muutenkin jatkuvan rahoitusvajeen kanssa joutuen lainaamaan joka vuosi rahaa palkkoihin jäsenmaiden viivytellessä jäsenmaksuosuuksien maksamisessa. Vain 78 jäsenmaata on maksanut jäsenmaksunsa 3.4.2020 mennessä YK:lle, eikä USA ole näiden maiden joukossa.
Suomellakin on tässä ryhdistäytymistä, sillä WHO:n maaliskuussa päivitetyn kirjanpidon mukaan Suomella on tämän vuoden jäsenmaksu vielä maksamatta. YK:n ja rauhanturvatoiminnan jäsenmaksut Suomi on maksanut heti vuoden alussa.
WHO:n ja YK:n järjestöjen auttamiseen voi osallistua kuka tahansa tukemalla YK:n pääsihteeri António Guterresin perustamaa globaalia hätäapurahastoa, jonka tavoitteena on kerätä kaksi miljardia dollaria koronaviruksen torjuntaan globaalissa etelässä.
YK-liitto kanavoi suomalaisten tukea hätäapurahastoon lyhentämättömä. Sinäkin voit osallistua ja tukea äärimmäisessä köyhyydessä elävien naisten ja lasten mahdollisuuksia selvitä kriisistä lahjoittamalla keräykseen tämän linkin kautta.