Kaksi viikkoa kestäneen naisten oikeuksia käsittelevän YK-kokouksen eli CSW:n keskusteluja läpileikkasivat koronapandemian vaikutukset tasa-arvolle. Samaan aikaan kun kriisin taloudelliset ja terveydelliset vaikutukset ovat kohdistuneet isolta osin naisvaltaisille aloille, ovat naisten ja tyttöjen oikeudet ylipäänsä kokeneet pandemian myötä taantumista kuluneen vuoden aikana. Esimerkiksi sukupuolittunut väkivalta, raiskaukset ja epätoivotut raskaudet ovat lisääntyneet merkittävästi samalla kun miljoonien tyttöjen koulunkäynti on keskeytynyt lopullisesti. Kehitys on hyvin huolestuttava. Siksi tasa-arvonäkökulmien osin tärkeää olla uudelleenrakentamisen keskiössä niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla.
Kokousviikkojen aikana saatiin myös valitettava uutinen Turkin irtaantumisesta Istanbulin sopimuksesta presidentti Recep Tayyip Erdoğanin allekirjoittaessa irtautumispäätöksen.
Istanbulin sopimus solmittiin vuonna 2011 ehkäisemään ja torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Turkki on ollut sopimuksen ensimmäisiä allekirjoittajia. Myös Suomi ja suurin osa Euroopan maista on mukana sopimuksessa. Sopimus muun muassa edellyttää hallituksia ottamaan käyttöön lainsäädäntöä, jolla väkivallantekijöitä voidaan asettaa syytteisiin perheväkivallasta ja avioliitossa tapahtuvasta raiskauksesta. Sopimuksessa painotetaan, että valtion tulee suojella uhria eri väkivallan muodoilta iästä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.
Turkin irtaantumispäätös heijastelee laajempaa ilmiötä. Ympäri maailman ja myös EU:n sisällä on viime vuosina voimistunut poliittinen liikehdintä, jossa pyritään hälventämään ja heikentämään naisten ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia.
Kuten kansainväliseen politiikkaan usein kuuluu, keskeisimmät neuvottelut kulminoituvat käytettyyn kieleen. Istanbulin sopimustakin koskien kriittinen keskustelu on liittynyt isolta osin ”perinteisten perhearvojen” turvaamiseen. Käytännössä tavoitteena tuntuu olevan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien polkeminen konservatiivisen perhenäkemyksen turvaamiseksi. Vastaavia äänenpainoja oli tunnistettavissa myös CSW:n keskusteluista.
Yleinen ilmapiiri tuntuukin olevan, että tällä hetkellä neuvottelupöydissä joudutaan tekemään töitä jo saavutetun tasa-arvon tilan säilymiseksi sen sijaan, että voisimme tavoitella entistä paremmin toteutuvaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Turkin päätös irtaantua Istanbulin sopimuksesta on surullinen esimerkki tilanteessa, jossa kyseisessä maassa surmataan päivittäin ainakin yksi nainen, yleensä omassa kodissaan.
Kirjoittaja on YK-liiton puheenjohtaja, kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.