Palasin viime kuussa YK:n sosiaalisen kehityksen toimikunnan (CsocD) 61. istunnosta. Keskustelun aiheena oli se, miten työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä edistämällä voidaan vähentää eriarvoisuutta sekä edistää koronapandemiasta toipumista ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Nuorisodelegaattina halusin edistää viestiä siitä, että kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja ihmisarvoiseen työhön tulee kohentaa. Lisäksi on tärkeää osallistaa nuoria ja kansalaisjärjestöjä rauhanrakentamiseen, jotta samalla voidaan edistää työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä.
Pääsin tuomaan teemojani esille osana Suomen kansallista puheenvuoroa sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen kanssa. Nuorten puheenvuoron suunnittelussa olivat mukana Suomen Partiolaiset, Marja Puustinen (@tajutonmarja) sekä YK-nuoret. Valitettavasti pakolais -ja turvapaikanhakijan asemassa olevien nuorten tilanteesta ei puhuttu tarpeeksi.
Globaalilla tasolla vaikutti siltä, että ihmisoikeusperustainen lähestymistapa ja halu kollektiiviseen avunantoon on entistä hauraampi kriisien maailmassa.
Tämä näkyi esimerkiksi nuorisopäätöslauselman neuvottelussa, jossa ihmisoikeusperustaista kieltä haastettiin päätöslauselman neuvotteluissa. Tästä huolimatta oli kuitenkin ilo huomata, että Suomen delegaatio nosti myös ilmastokriisin yhteydet sosiaaliseen kehitykseen. Erityisesti jäi mieleen Suomen sivutapahtuma, jossa puhuttiin ilmastonmuutokseen liittyvästä rahoituksen mahdollisuuksista sukupuolten välisen tasa-arvon ja ilmastoresilienssin kasvattamiseen.
Sukupolvien välinen keskustelu oli vahvaa istunnon aikana. Oli ilo vaihtaa ajatuksia siitä, miten sukupolvien välinen keskustelu voisi olla keino rakentaa entistä inklusiivisempaa ja kehittävämpää yhteiskunnallista keskustelua kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämiseksi. Parin viikon aikana ehdin myös tapaamaan monia YK:n alaisia entiteettejä liittyen lasten -ja ydinaseiden aseistariisuntaan, rikosten ehkäisyyn erikoistuvista yksiköistä YK:n henkilöstöpalveluun asti. Pääsimme myös toteuttamaan Sveitsin, Itävallan, Italian ja Luxembourgin YK-nuorisodelegaattien suunnitteleman #youth4youth sivutapahtuman sekä moderoimaan EU:n ja Portugalin sivutapahtuman.
Kiteytettynä: tekemistä sosiaalisen kehityksen suhteen on vielä paljon globaalilla tasolla. Erityisen tärkeää on ymmärtää sosiaalisen kehityksen yhteyksiä ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutokseen, sekä nähdä myös sosiaalisen kehityksen mahdollisuudet kestävämpään maailmaan.
