Lasten oikeudet

Lapsen oikeuksien sopimuksen tärkein tavoite on turvata jokaiselle lapselle elämän perusedellytykset ja turvallinen kasvuympäristö.

Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1990. Suomi liittyi sopimukseen elokuussa 1991.

Tänä päivänä Lapsen oikeuksien sopimus on maailman ratifioiduin ihmisoikeussopimus. Vuonna 2019 ainoastaan Yhdysvallat on sopimuksen ulkopuolella. Etelä-Sudan ja Somalia ratifioivat sopimuksen vuonna 2015.

Lapsen oikeuksien sopimuksen tärkein tavoite on turvata jokaiselle lapselle elämän perusedellytykset ja turvallinen kasvuympäristö. Sopimus sisältää velvoitteen turvata hoivan ja huolenpidon, asianmukaisen terveydenhuollon ja sekä koulutuksen.

Sopimuksen sisällön keskiössä ovat syrjimättömyys, lapsen edun huomioiminen, oikeus elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemyksen kunnioittaminen häntä koskevissa asioissa. Tärkeintä on taata jokaiselle lapselle mahdollisuus olla lapsi.

Lapsen oikeuksien sopimusta on täydennetty kolmella lisäpöytäkirjalla.

1. Lisäpöytä kirja lasten osallistumisesta aseellisiin konflikteihin (2000, Suomi ratifioi 2002).
2. Lisäpöytäkirja lapsikaupasta ja lasten hyväksikäytöstä prostituutiossa ja pornografiassa (2000, Suomi ratifioi 2012).
3. Lisäpöytäkirja valitusoikeudesta (2011, Suomi ratifioi 2015).

Lisäpöytäkirjojen tarkoituksena on luoda lisäturvaa vastaamalla muuttuvan maailman haasteisiin.

Sopimuksen voimaantuloa seuranneiden vuosikymmenten aikana maailmalla on tapahtunut merkittävää edistystä lasten oikeuksien turvaamisessa. Lukuisat maat ovat kehittäneet omaa lainsäädäntöään ja säätäneet asetuksia, joissa päätöksenteon lapsivaikutuksia pyritään huomioimaan. Tästä huolimatta lapset ovat yhä lukuisten ihmisoikeusloukkausten, kaltoinkohtelun ja syrjinnän uhreja, eikä heitä huomioida asianmukaisesti heitä koskevassa päätöksenteossa.

Lisätietoa lisäpöytäkirjoista Suomen Unicefin sivuilla.

Lasten oikeuksien edistäminen vaatii edelleen työtä

Lapsen oikeuksien sopimuksen laajasta ratifioinnista huolimatta miljoonat lapset elävät olosuhteissa, joissa heidän oikeutensa turvalliseen kasvuun ja kehitykseen eivät toteudu.

• Arviolta 250 miljoona lasta joutuu tekemään työtä selviytyäkseen hengissä.
• Yli 120 miljoonaa lasta on vailla minkäänlaista alkeisopetusta.
• Noin 3 miljoonaa lasta kuolee vuosittain riittämättömän ravinnonsaannin seurauksena.
• Joka kolmas kehitysmaiden lapsi kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta.
• Arviolta joka viides lapsi menee nukkumaan nälkäisenä.
• Arviolta 300 000 lasta osallistuu aseellisiin selkkauksiin eri puolilla maailmaa.

Köyhyys ja sen tuomat monet lieveilmiöt, sodat ja konfliktit, taudit ja sairaudet heikentävät niin ikään lukuisten lasten elämänlaatua eri puolilla maailmaa.