Kiertotalous
Kiertotalous-teemasivustolla pääset tutustumaan tarkemmin siihen, miksi kiertotalouteen siirtyminen on edellytys kestävälle kehitykselle, ja miten kiertotalous hyödyttäisi koko maapalloa. Sivustolta löydät monipuolisia kokemuksellisia tehtäviä esikoulusta toiselle asteelle. Tehtävät käsittelevät muun muassa kulutustottumuksia, kasvienistutusta, hiilijalanjäljen laskemista ja tavaroiden kierrätystä. Tehtävät ovat toiminnallisia ja osa niistä hyödyntää luonnossa oppimisen pedagogiikkaa. Lopusta löydät vinkkejä aiheen käsittelyyn laajemmin.
TYÖPAJAT JA TEHTÄVÄKOKONAISUUDET
Kestävän kehityksen tehtävä
Siemenestä uusi elämä
Koetaan ja nähdään uuden elämän syntyminen ja kasvu siemenestä taimeksi. Opitaan huolehtimaan kasvista.
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- esi- ja alkuopetus
- alakoulu
Kestävän kehityksen tehtävä
Vaihtotori
Opetellaan esineiden ja ideoiden kierrättämistä, tavaroista luopumista ja hyvän mielen jakamista.
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- esi- ja alkuopetus
- alakoulu
Kestävän kehityksen tehtävä
Metsäpeikkopuku
Opitaan tekemään vanhasta uutta, käyttämään omaa luovuutta ja kierrättämään materiaaleja.
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- esi- ja alkuopetus
- alakoulu
Kestävän kehityksen tehtävä
Kiertotalous -maalaustehtävä
Opitaan konkreettisella tavalla kuvataiteen kautta ympäristönsuojelun ja ennaltaehkäisyn merkitystä.
- kestävä kehitys
- tehtäviä kouluille
- ympäristö
- alakoulu
- yläkoulu
- toinen aste
Kestävän kehityksen tehtävä
Palapelitehtävä kulutustottumuksista
Pohditaan omia kulutustottumuksia ja omien hankintojen loppusijoituskohteita sekä opitaan ymmärtämään kestävän elämäntavan merkitystä globaalisti.
- kestävä kehitys
- ympäristö
- yritysvastuu
- yläkoulu
- toinen aste
LUE LISÄÄ AIHEESTA
Kiertotalouteen siirtyminen on edellytys kestävälle kehitykselle, koska nykyinen suoraviivainen ota, valmista, hävitä -talous perustuu luonnonvarojen ylikuluttamiseen. Materiaaleja käytetään useimmiten vain kerran ja tavaroita omistetaan lyhyen ajan, minkä jälkeen ne hylätään jätteenä. Tällainen luonnonvarojen jatkuva ylikulutus aiheuttaa ilmastonmuutosta ja erilaisia ympäristöhaittoja.
Kiertotalous tarkoittaa, ettemme tuhlaa luonnonvaroja luomalla jatkuvasti lisää tavaroita ja hylkäämällä niitä käytön jälkeen. Kiertotaloudessa materiaaleja ei lopuksi tuhota tai heitetä jätteeksi, vaan niitä käytetään mahdollisimman monta kertaa uudestaan. Oleellista kiertotaloudessa on, että kaikki materiaalit nähdään arvokkaina ja ne pysyvät kierrossa eikä uusia luonnonvaroja oteta käyttöön.
Käytännössä tämä tarkoittaa tavaroiden korjaamista ja kunnostamista tai täysin uuden tuotteen tekemistä käytetystä materiaalista aina uudelleen ja uudelleen. Kiertotaloudessa kaikkea ei myöskään omisteta itse. Sen sijaan tavaroita ja materiaaleja saa palveluna. Tämä tarkoittaa jakamista, lainaamista, vuokraamista sekä kierrättämistä.
Kiertotaloudella voidaan vähentää luonnonvarojen käyttöä ja turvata niiden riittävyys tuleville sukupolville. Kiertotalous on keskeinen tekijä kestävän kehityksen edistämisessä. Se auttaa saavuttamaan muun muassa kestävän kehityksen 12:nnen sekä 15:nnen tavoitteen, joiden päämärinä ovat kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyden varmistaminen sekä maanpäällisen elämän suojeleminen. Parhaimmillaan kiertotalous tuottaa niin taloudellista, ekologista kuin yhteiskunnallista hyvinvointia.
Kiertotalous tähtää kuitenkin talouskasvuun, eikä täten kykene ratkaisemaan siihen liittyviä ongelmia. Kiertotaloutta kritisoidaankin jatkuvan kasvun tavoittelusta ja siitä, ettei se pysty puuttumaan tehokkaasti kulutuskäyttäytymiseen. Kiertotalouden rinnalla tärkeää on siirtymä yksinkertaisempaan ja ympäristöystävällisempään elämään.
Tiesitkö, että:
- Noin 90 prosenttia luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisesta aiheutuu nykyisen suoraviivaisen talouden tavasta kuluttaa luonnonvaroja.
- Yli 91 prosenttia käytetyistä luonnonvaroista menee hukkaan.
- Kiertotalouden mukainen materiaalien uudelleenkäyttö voi vähentää teollisuuden ilmastopäästöjä jopa 56 prosenttia.
- Alle 9 prosenttia kaikista maailmassa käytetyistä materiaaleista palautuu takaisin kiertoon.
- Jo pelkästään Euroopassa, siirtyminen kiertotalouteen voi luoda jopa 3 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.
Vinkkejä ja linkkejä kiertotalousteemaan
Vinkkejä ja linkkejä kiertotalousteemaan
-
Kiertotalousnetti (Luonto-liitto)
-
Kiertotaloustesti (Luonto-liitto)
-
Kiertotaloustesti (Yle)
-
Kiertotalouden peruskäsitteet innostavasti haltuun (The Circular Classroom -opetusmateriaali)
-
HSY:n digitaaliset oppimispelit kiertotaloudesta ja vesiasioista
-
Havina-aikamatka suomalaiseen biotalouteen (Suomen Metsäyhdistys - pelillinen opetusmateriaali)
-
Äly(tön) puhelinpeli (Eetti)
-
Hävitetään meidän koulun hävikki (Kuntoutussäätiö -oppituntimateriaali)
-
Eetin materiaalit vaatteiden tuotannosta ja vastuullisesta kuluttamisesta (Eetti)
-
Lajittelupeli (HSY)
-
Ongelmista ratkaisuihin (Luonto ja tunteet -opetusmateriaali)
-
Vinkkejä ja ohjeita koulujen ja nuorten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (Toivoa ja toimintaa - vaikuttamismallit)
-
My2050 -elämyspeli ilmastonmuutoksesta (Visia Game Factory -opetuspeli)
-
Vesistömysteeri (WWF-opetusmateriaali)
-
Elämäntapatesti (Sitra)
-
Mihin 1kWh riittää? (WWF-opetusmateriaali)
-
Miksi ja miten jätevettä puhdistetaan? (Laura Kabata -kemian opetus)
-
Lähdetään retkelle Itämeren rantaan (SATAKOLKYT-hanke, Helsingin kaupunki - vinkkivihko retkeilyyn)
-
Ilmastonmuutos oppilaanohjauksessa (Open ilmasto-opas)
-
Ilmastonmuutos liikunnan opetuksessa (Open ilmasto-opas)
-
Horjuva maapallo (Luontokoulut-opetusmateriaali)
-
Meidän kaikkien kaivokset (Maan ystävät -opetusmateriaali)
Lähdeluettelo
Lähdeluettelo
Circle Economy (2021). Circle Economy. Haettu osoitteesta https://www.circle-economy.com/, 12.10.2021
Kauppi, S., Turunen, T., Kautto, P., Mannio, J., Bachér, J., Wahlström, M., Laitinen, S., Suomalainen, K. & Kiviranta, H. (2019). Kestävä ja turvallinen kiertotalous. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan artikkelisarja 2019:17.
Mitchell, P. & Keith, J. (2015). Economic growth potential of more circular economies. Banbury: WRAP.
Seppälä, J., Sahimaa, O., Honkatukia, J., Valve, H., Antikainen, R., Kautto, P., Myllymaa, T., Mäenpää, I., Salmenperä, H., Alhola, K., Kauppila, J. & Salminen, J. (2016). Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016:25.
Sitra (2021a). Tulevaisuussanasto: Kiertotalous. Haettu osoitteesta https://www.sitra.fi/tulevaisuussanasto/kiertotalous/, 11.10.2021
Sitra (2021b). Kiertotalous on avain luontokadon pysäyttämiseen. Haettu osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/kiertotalous-on-avain-luontokadon-pysayttamiseen/, 11.10.2021
Sitra (2020). Kiertotalous muuttaa tapaamme omistaa, ja se on hyvä asia ympäristölle ja yrityksille. Haettu osoitteesta https://www.sitra.fi/uutiset/kiertotalous-muuttaa-tapaamme-omistaa-ja-se-on-hyva-asia-ymparistolle-ja-yrityksille/, 11.10.2021
Sitra (2018). Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? Haettu osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/, 11.10.2021
Sitra (2017). Kunnianhimoiset kehitystavoitteet edellyttävät kiertotaloutta. Haettu osoitteesta https://www.sitra.fi/artikkelit/kunnianhimoiset-kehitystavoitteet-edellyttavat-kiertotaloutta/, 12.10.2021
Suomen ympäristökeskus (2021). Kohti kiertotaloutta. Haettu osoitteesta https://www.syke.fi/kiertotalous, 11.10.2021
Valkonen, J., Pyyhtinen, O., Lehtonen, T-K., Kinnunen, V. & Huilaja, H. (2019). Tervetuloa jäteyhteiskuntaan! Aineellisen ylijäämän kanssa eläminen. Tampere: Vastapaino.
YK-nuoret (2020). Kiertotalous ja kansainvälinen yhteistyö. Haettu osoitteesta http://yknuoret.fi/kiertotalous-ja-kansainvalinen-yhteistyo/, 12.10.2021
Ympäristöministeriö (2021). Kiertotalouden strateginen ohjelma. Haettu osoitteesta https://ym.fi/kiertotalousohjelma, 11.10.2021