Tavoite 2: Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
Maailmassa noin joka yhdeksäs, eli 821 miljoonaa ihmistä kärsii aliravitsemuksesta. (2017) YK:n arvioiden mukaan heidän määränsä kasvaa jopa 2 miljardilla vuoteen 2050 mennessä. Tämä johtuu muun muassa maailman väkiluvun kasvusta, ympäristön muutoksista sekä ruokailutottumusten muuttumisesta globalisaation ja kaupungistumisen myötä.
Ruoantuotanto on myös merkittävä työllisyyden lähde: maatalous tarjoaa elinkeinon jopa 40 prosentille maailman väestöstä. Erityisen merkittävä sen rooli kehitysmaiden maaseudun köyhien asukkaille, joille se on suurin tulonlähde. Globaali ruokajärjestelmä on kuitenkin ollut viime vuosikymmenet merkittävässä murroksessa, jonka seurauksena ruoantuotanto on teollistunut ja keskittynyt yhä enemmän. Jo yli kaksi miljardia ihmistä on ainakin osittain tuontiruoasta riippuvaisia. Pienten tuottajien on ollut vaikea kilpailla ylikansallisten suuryritysten kanssa ja vaikka ruoan saatavuus on globaalisti korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin, se ei jakaudu tasaisesti.
Lisäksi ruokahävikki on suurta: noin neljäsosa maailman ruoasta ei tule syödyksi hävikin takia, joka tapahtuu joko sadonkorjuussa ja varastoinnissa tai ruokaketjun loppupäässä, eli kuljetuksissa tai kotitalouksissa.
Alatavoitteet
Alatavoitteet
2.1 Poistaa vuoteen 2030 mennessä nälkä ja varmistaa, että kaikki, erityisesti köyhät ja huono-osaiset, mukaan lukien pikkulapset, saavat riittävästi turvallista ja ravinteikasta ruokaa ympäri vuoden.
2.2 Poistaa vuoteen 2030 mennessä kaikki aliravitsemuksen muodot esimerkiksi saavuttamalla vuoteen 2025 mennessä alle 5-vuotiaiden lasten kasvun hidastumista ja kuihtumista koskevat kansainvälisesti sovitut tavoitteet, sekä vastata murrosikäisten tyttöjen, raskaana olevien ja imettävien naisten sekä ikääntyneiden ihmisten ravitsemuksellisiin tarpeisiin.
2.3 Tuplata vuoteen 2030 mennessä maatalouden tuottavuus ja pienruoantuottajien, erityisesti naisten, alkuperäiskansojen, perheviljelijöiden, paimentolaisten ja kalastajien, tulot esimerkiksi takaamalla yhtäläinen oikeus maahan, muihin tuotantoresursseihin ja -panoksiin, tietoon, rahoituspalveluihin, markkinoihin ja arvonluontimahdollisuuksiin sekä työllistymiseen maatalouden ulkopuolella.
2.4 Taata vuoteen 2030 mennessä kestävät ruoantuotantojärjestelmät ja toteuttaa sopeutuvia maanviljelykäytäntöjä, jotka lisäävät tuottavuutta ja tuotantoa, auttavat ekosysteemien suojelussa, vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, äärimmäisiin sääoloihin, kuivuuteen, tulviin ja muihin tuhoihin ja parantavat asteittain maaperän laatua.
2.5 Säilyttää vuoteen 2020 mennessä siementen, viljelykasvien ja tuotantoeläinten sekä niiden sukuisten villien lajien geneettinen monimuotoisuus esimerkiksi järkevästi hallinnoitujen ja hajautettujen kansallisen, alueellisen ja kansainvälisen tason siemen- ja kasvipankkien avulla sekä edistää geeniresurssien ja niihin liittyvien perinnetietojen saantia ja niiden käytöstä aiheutuvien hyötyjen oikeudenmukaista sekä yhtäläistä jakamista kansainvälisesti sovitulla tavalla.
2.a Lisätä muun muassa tehostetun kansainvälisen yhteistyön avulla panostuksia maaseudun infrastruktuuriin, maatalouden tutkimus- ja laajennuspalveluihin, teknologian kehitykseen ja kasvien sekä tuotantoeläinten geenipankkeihin, jotta kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, maatalouden tuotantokapasiteettia voidaan kasvattaa.
2.b Oikaista ja estää kaupan rajoituksia ja vääristymiä maailman maatalousmarkkinoilla esimerkiksi poistamalla samanaikaisesti kaikki maatalouden vientitukien muodot ja vaikutukseltaan vastaavanlaiset vientitoimet Dohan kehityskierroksen mandaatin mukaisesti.
2.c Ottaa käyttöön menetelmiä, joilla voidaan taata elintarvikkeiden raaka-ainemarkkinoiden ja niiden johdannaisten toimivuus ja mahdollistaa ajantasaisten markkinatietojen saanti muun muassa elintarvikevarastoista, jotta elintarvikehintojen voimakasta heilahtelua voitaisiin rajoittaa.
