Tavoite 17: Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.
Taloudellisesti vähiten kehittyneiden maiden nostaminen köyhyydestä vaatii nykyistä kovempia ponnistuksia, jos kestävän kehityksen tavoitteet aiotaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Kuten muita kestävän kehityksen tavoitteita tarkasteltaessa on käynyt ilmi, eriarvoisuus ja ongelmat ovat kasautuneet samoille alueille. Näiden alueiden saaminen mukaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseen on ensiarvoisen tärkeää.
Mikä on tilanne nyt? Siirtolaisten kotiin lähettämien rahalähetysten yhteenlaskettu määrä on moninkertainen viralliseen kehitysapuun verrattuna: vuonna 2015 ne kattoivat jopa yli 4 prosenttia maailman BKT:sta. Lisäksi taloudellisesti vähiten kehittyneiden maiden ja köyhempien keskituloisten maiden velanhoitokulut ovat alkaneet jälleen kasvaa 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen hyvän pudotuksen jälkeen. Vuosina 2000–2015 kehittyvien alueiden osuus maailmankaupan viennistä kasvoi 31 prosentista 45 prosenttiin. Näin siitä huolimatta, että köyhimpien maiden osuus putosi hieman – 1,1 prosentista 0,9 prosenttiin – lähinnä johtuen raaka-aineiden hinnan putoamisesta. Sen sijaan köyhimpien maiden osuus palveluiden viennistä kasvoi 0,5 prosentista 0,8 prosenttiin vuosina 2001–2015.
Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta oleellista on valtion kapasiteetti toimeenpanna tavoitteita. Vuonna 2016 125 maata oli sitoutunut vahvistamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoa yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. 54 maata raportoi edistysaskeleista.
Jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, riittävän ja laadukkaan tiedon tuottaminen ja edistymisen seuranta on keskeistä. Tavoitteiden seurantaan tarvitaan luotettavaa, ajantasaista, eriytettyä ja käytettävissä olevaa tilastotietoa. Monilla mailla on kuitenkin hankaluuksia tilastotiedon tuottamisessa. Vain 17 maalla maailmassa on kansallinen tilastotoimen kehittämisohjelma. Erityisesti taloudellisesti vähiten kehittyneet maat tarvitsevat tukea maidensa tilastoinnin kehittämiseen. Arvioiden mukaan tähän tarvittaisiin vuosittain noin miljardi dollaria, kun nykyisellään tuki on 338 miljoonaa dollaria vuodessa. Esimerkiksi väestön määrän ja asumisen tilastointi on keskeistä kehityspolitiikan ja -ohjelmien seurannalle. Vuosina 2007–2016 maailman maista 89 prosenttia suoritti tämän ainakin kerran. 25 maata epäonnistui tilastojen keräämisessä monista eri syistä johtuen. Syitä olivat mm. taloudelliset ja tekniset vaikeudet, maata kohdanneet luonnonkatastrofit tai taloudellinen ja poliittinen epävakaus.
Takaisin kestävän kehityksen tavoitteisiin
Alatavoitteet
Rahoitus
Rahoitus
17.1 Vahvistaa kotimaisten resurssien mobilisointia esimerkiksi kehitysmaille kohdistettavan kansainvälisen tuen kautta, jotta ne voivat kehittää valmiuksiaan verojen ja muiden tuottojen keräämiseen.
17.2. Kannustaa kehittyneitä maita toteuttamaan täysimääräisesti sitoutumisensa viralliseen kehitysapuun, esimerkiksi monien kehittyneiden maiden sitoutuminen tavoitteeseen siitä, että 0,7 prosentin osuus BKT:stä käytetään viralliseen kehitysapuun (ODA/GNI) kehitysmaille ja 0,15–0,2 prosenttia viralliseen kehitysapuun (ODA/GNI) vähiten kehittyneille maille.
17.3 Mobilisoida lisää rahoitusresursseja kehitysmaihin useista lähteistä.
17.4 Auttaa kehitysmaita saavuttamaan pitkän aikavälin velanhoitokyky koordinoiduilla käytännöillä, joiden tavoitteena on edistää velkarahoitusta, velkahelpotuksia ja velkojen uudelleenjärjestelyä tarpeen mukaan sekä puuttua erittäin velkaantuneiden köyhien maiden ulkoiseen velkaan velkakierreriskin pienentämiseksi.
17.5 Ottaa vähiten kehittyneitä maita varten käyttöön investointien edistämiseen tähtääviä ohjelmia.
Teknologia
Teknologia
17.6 Tehostaa pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvaa sekä kolmenvälistä alueellista ja kansainvälistä tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin liittyvää yhteistyötä ja valmiuksia sekä kehittää tietojen jakamista keskinäisesti sovituin ehdoin, esimerkiksi parantamalla nykyisten mekanismien keskinäistä koordinointia erityisesti YK:n tasolla sekä maailmanlaajuisen teknologiansiirtoa helpottavan mekanismin avulla.
17.7 Edistää ympäristöystävällisten teknologioiden kehittämistä, siirtoa ja levittämistä kehitysmaihin suotuisin ehdoin, myös ilman täyttä vastiketta ja etuoikeutetusti, jos näin keskinäisesti sovitaan.
17.8 Ottaa täysimääräisesti käyttöön teknologiapankki sekä tutkimus-, teknologia- ja innovaatiovalmiuksia kehittävä mekanismi vähiten kehittyneille maille vuoteen 2017 mennessä ja lisätä mahdollistavan teknologian, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian, käyttöä.
Valmiuksien kehittäminen
Valmiuksien kehittäminen
17.9 Tarjota kehitysmaille vahvistettua kansainvälistä apua tehokkaaseen ja kohdistettuun valmiuksien kehittämiseen, jotta kansallisia suunnitelmia kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi voidaan tukea esimerkiksi pohjois-etelä- ja etelä-etelä-akselilla tapahtuvan sekä kolmenvälisen yhteistyön kautta.
Kauppa
Kauppa
17.10 Edistää yleismaailmallista, sääntöihin perustuvaa, avointa, syrjimätöntä ja yhdenvertaista monenvälistä Maailman kauppajärjestön alaisuudessa toimivaa kauppaa muun muassa viemällä päätökseen Dohan kehitysohjelman alaiset neuvottelut.
17.11 Lisätä merkittävästi kehitysmaiden vientiä siten, että erityisesti vähiten kehittyneiden maiden osuus maailmanlaajuisesta viennistä voidaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä.
17.12 Taata vähiten kehittyneille maille viipymättä tulliton ja kiintiötön, pysyvä pääsy markkinoille Maailman kauppajärjestön päätösten mukaisesti esimerkiksi varmistamalla, että vähiten kehittyneistä maista tapahtuvaa tuontia koskevat etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt ovat läpinäkyviä ja yksinkertaisia sekä markkinoille pääsyä edistäviä.
Järjestelmän ongelmat
Järjestelmän ongelmat
Poliittinen ja institutionaalinen yhtenäisyys
17.13 Parantaa maailmanlaajuista makrotalouden vakautta muun muassa poliittisen koordinoinnin ja johdonmukaisuuden avulla.
17.14 Parantaa kestävää kehitystä koskevan politiikan johdonmukaisuutta.
17.15 Kunnioittaa kunkin maan poliittista liikkumisvaraa ja johtoa köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävän politiikan laatimisessa ja toteuttamisessa.
Useiden sidosryhmien kumppanuudet
17.16 Tehostaa kestävän kehityksen globaalia kumppanuutta ja täydentää sitä useiden sidosryhmien kumppanuuksilla, jotka jalkauttavat ja jakavat tietoja, asiantuntemusta, teknologiaa ja rahoitusresursseja kestävän kehityksen tavoitteiden tueksi kaikissa maissa, erityisesti kehitysmaissa.
17.17 Kannustaa ja edistää tehokkaita julkisia, julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan välisiä kumppanuuksia niiden oman asiantuntemuksen ja resursointistrategioiden pohjalta.
Tiedot, valvonta ja vastuut
17.18 Tehostaa vuoteen 2020 mennessä tukea kehitysmaiden, mukaan lukien vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden, valmiuksien kehittämiselle siten, että laadukkaiden, ajantasaisten ja luotettavien, tulotason, sukupuolen, iän, rodun, etnisyyden, maahanmuuttaja-aseman, vammaisuuden, maantieteellisen sijainnin ja muiden kansallisissa konteksteissa merkittävien ominaisuuksien perusteella eriytettyjen tietojen saatavuutta voidaan merkittävästi parantaa.
17.19 Kehittää vuoteen 2030 mennessä kestävän kehityksen etenemistä koskevia mittareita bruttokansantuotteen täydennykseksi nykyisten hankkeiden pohjalta sekä tukea tilastointivalmiuksien kehittämistä kehitysmaissa.
