Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
Teollisen vallankumouksen myötä ihmiskunta on ryhtynyt vauhdilla vapauttamaan maankuoreen aikojen saatossa varastoitunutta hiiltä ilmakehään polttamalla kivihiiltä, öljyä ja maakaasua. Myös metsien hakkaaminen kohottaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu myös metaanista, jota vapautuu ilmakehään märehtijöistä, riisinviljelystä, kaasunporauksesta, suoalueilta sekä liuskeöljynja -kaasun hyödyntämisestä. Tämä on johtanut siihen, että hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ovat nyt korkeammalla kuin kertaakaan viimeisen 800 000 vuoden aikana – ja pitoisuuksien kasvuvauhti on ollut poikkeuksellisen nopea viimeisten sadan vuoden aikana.
Ilmastoon vaikuttaa myös ilokaasu eli typpioksiduuli. Sen pitoisuuden kasvu johtuu maatalouden vaikutuksista maaperän typpikiertoon. Myös otsonikerrosta tuhoavat freoni- ja haloniyhdisteetovat kasvihuonekaasuja. Niiden pitoisuudet on onneksi saatu laskuun otsonikerroksen suojelusopimuksella.
Lisäksi ilmastoon vaikuttavat pienhiukkaset eli aerosolit eri tavoin, osa ilmastoa paikallisesti viilentävästi. ja musta hiili eli noki ilmastoa lämmittävästi erityisesti arktisella alueella, missä se on osaltaan nopeuttanut lumen ja jään sulamista.
Hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun koko maailman pitoisuuksien kehitys 1985–2015. Hiilidioksidipitoisuus ylitti kriittisenä pidetyn 400 ppm pitoisuuden vuonna 2015 ja on 44 % korkeampi kuin esiteollisena aikana.
Metaanipitoisuus on vastaavasti kohonnut 156 % ja ilokaasupitoisuus 21 %. (Taalas2017, 46)
Maailman ilmatieteen laitoksen pääsihteeri Petteri Taalaskorostaa, että termi ilmaston lämpeneminen (englanniksi globalwarming) kertoo vain osatotuuden ilmastomuutoksista ja on jopa harhaanjohtava. Kyse on koko ilmasto-meri-ekosysteemijärjestelmän muutoksesta. Vaikka lämpötilan nousu toki vaikuttaa, vielä tärkeämpi on muutos maailman sadejakaumassa. Kuivuus yhdistettynä haihtumista lisäävään lämpenemiseen on vaarallinen cocktail, sillä se vaikuttaa dramaattisesti ihmisten elinolosuhteisiin, veden saatavuuteen ja mahdollisuuksiin tuottaa ravintoa kasvavalle ihmiskunnalle.
Suurimmat taloudelliset ja inhimilliset tappiot liittyvätkin sään ääri-ilmiöihin. Niiden tuottamat taloustappiot ovat viisikymmenkertaistuneet puolessa vuosisadassa. Ihmishenkien menetykset ovat toisaalta vähentyneet, kiitos parantuneiden sääpalveluiden. Kestävän kehityksen tavoitteen 13 ensimmäinen alatavoite onkin parantaa kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin.
Alatavoitteet
Alatavoitteet
13.1 Parantaa kaikkien maiden kykyä sopeutua ilmastoon liittyviin riskitekijöihin ja luonnonkatastrofeihin.
13.2 Integroida ilmastonmuutosta koskevat toimenpiteet kansalliseen politiikkaan, strategioihin ja suunnitteluun.
13.3 Parantaa ilmastonmuutoksen hidastamiseen, sopeutumiseen, vaikutusten lievittämiseen ja ennakkovaroituksiin liittyvää koulutusta, tietämyksen lisäämistä sekä kansalaisten ja instituutioiden valmiuksia.
13.a Panna täytäntöön YK:n ilmastonmuutosta koskevaan puitesopimukseen osallistuvien kehittyneiden maiden lupaus mobilisoida vuoteen 2020 mennessä vuosittain 100 miljardia dollaria kehitysmaiden ilmastotoimiin ja varmistaa vihreän ilmastorahaston läpinäkyvä täytäntöönpano ja toiminnan aloittaminen pääomittamisen kautta mahdollisimman pian.
13.b Edistää mekanismeja, joilla lisätään tietoisuutta tehokkaasta ilmastonmuutokseen liittyvästä suunnittelusta ja hallinnasta vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltiossa, painopisteinä erityisesti naiset, nuoret ja paikalliset sekä marginalisoituneet yhteisöt.
